Hätiköityjä päätelmiä

I'm a barbie girl, in the barbie world

2010-06-23T13:22:00.013+03:00

Noora Shingler kirjoitti tänään Kemikaalicocktail-blogissaan:

Siinä missä hiusten värjääminen tai kulmien/ripsien kestopigmentointi ja itseruskettavat on jo vanha juttu, olen viimeisen vuoden aikana herännyt seuraavaan: "bloggaajaripset", hiustenpidennykset (klipsit ja hiukseen kiinnitettävät), hampaiden valkaisu ja suihkurusketus (jota nyt ilmiönä tosin voi verrata ihan perinteisen itseruskettavan käyttöön) ovat nykyään ihan taviskamaa. Me tavalliset luomuihmiset ei olla enää mitään!

Noora unohti listasta vielä rakennekynnet. Huh huh. Huuli pyöreänä luin noita blogeja. En ottaisi tuollaisia käsittelyjä edes ilmaiseksi, ehkä ripsienpidennystä lukuun ottamatta, ja nekin lähinnä juhlatilaisuuksiin.

Minulle omana itsenään oleminen ja luonnollisuus ovat tärkeitä asioita. Yritän olla kiitollinen siitä, mitä olen saanut. Toivottavasti onnistun kasvattamaan tyttärenikin niin, etteivät mene ihan joka juttuun mukaan.

Markkinoinnistahan noiden käsittelyjen suosio on ihan kiinni. Ja se markkinointi on kokonaan oma maailmansa, joka ruokkii ja pyörittää itse itseään. Jokainen firma markkinoi omaa tuotettaan, mutta yhdessä ne luovat illuusiotodellisuuden, joka kasvaa koko ajan ja vaikuttaa kohta todellisemmalta kuin tämä oikea todellisuus.

Ranskalaisfilosofi Jean Baudrillardin mukaan olemme jo kauan eläneet simulaatiotodellisuudessa, jossa todellisuuden ja esitysten, kuten markkinointimateriaalin, raja on hämärtynyt ja itse asiassa kääntynyt nurinpäin: mainosten ja median todellisuutta pidetään todempana kuin todellisuutta, jossa kukin elää.

Jos nuoren tytön luonnollinen ulkoinen minä poikkeaa median illuusiosta, hän ajattelee olevansa jotenkin poikkeava, koska kokee median illuusion olevan todempi, oikeampi ja aidompi kuin hänen arkitodellisuutensa, missä hiukset ovat suomalaiset (hennot), ripset suomalaiset (vaatimattomat), ihonväri suomalainen (melko vaalea, myös kesällä), hampaat terveet ja lämpimän kellertävät. Luonnollinen askel on korjata nämä poikkeamat itsessään, eli vääristymät todellisuudessa, jossa normaali ihminen näyttää parishiltonilta.

Lakiesitys lapsen lääketieteellisestä tutkimuskäytöstä

2009-11-02T11:30:00.023+02:00

Olen viime päivinä harrastanut minulle poikkeuksellista kansalaisaktiivisuutta ja lähettänyt Sosiaali- ja terveysministeriöön sekä kolmelle kansanedustajalle sähköpostia.

Sain sähköpostiini tuolla alareunassa näkyvän kiertävän viestin tekstillä, että sitä saa jakaa eteenpäin. STM:n lakiesitys tekisi alle 15-vuotiaan lapsen lääketieteellisen tutkimuskäytön mahdolliseksi ilman vanhempien suostumusta tai informointia. (Katso esityksen s. 16, 8 §)

Tällä hetkellä ihmiseen kohdistuvaa lääketieteellistä tutkimusta ei saa tehdä ilman tutkittavan kirjallista, tietoon perustuvaa suostumusta. Alle 15-vuotiailta vaaditaan vanhempien kirjallinen suostumus. Se on yleinen käytäntö lähes kaikessa muussakin ala-ikäisiä koskevassa päätöksenteossa.

Edes alaikäisen kirjallista suostumusta ei enää ilmeisesti tarvita, koska se ehdotetaan poistettavaksi laista.

Mitenköhän tässä tapauksessa varmistetaan edes se, että lapsi on tietoinen osallistumisestaan lääketieteelliseen tutkimukseen? Ja eikö ihmisellä ole aina oikeus saada kirjallinen dokumentti tällaisesta itseään koskevasta asiasta? Se lienee oikeusturvankin kannalta välttämätöntä.

Lakiesityksen mukaan tutkimuksista ei tarvitsisi edes jälkikäteen informoida lapsen vanhempia.

Ymmärtämätön lapsi on paljon helpompi esimerkiksi aivopestä tai lahjoa kuin tämän huolehtiva vanhempi mukaan erilaisiin tutkimuksiin. Miten alle 15-vuotiailla lapsilla voisi olla riittävät valmiudet arvoida tällaisia asioita, jotka aikuisillekin ovat hankalia?

Lakiesitys on täynnä porsaanreikiä. Nämä kaksi kohtaa esityksessä antanevat lääkefirmoille melko vapaat kädet teettää erilaisia tutkimuksia esimerkiksi koululaisilla:

"Uudistus mahdollistaa myös alle 15-vuotiaisiin kohdistuvan tutkimuksen toteuttamisen ilman huoltajan erillistä suostumusta tai informointia silloin, kun lapsi kykenee ymmärtämään tutkimuksen ja tutkimustoimenpiteen merkityksen." ja: "Kun lapsi tai nuori ei kykene ymmärtämään tutkimuksen ja tutkimustoimenpiteen merkitystä eikä näin ollen voi itsenäisesti päättää tutkimukseen osallistumisestaan, suostumuksen tulee olla lapsen oletetun tahdon mukainen."

Onkohan tarkoitus, että suomalaiset vanhemmat entistäkin pahemmin putoavat kärryiltä siitä, mitä heidän lastensa elämässä tapahtuu? Vai halutaanko Suomeen houkutella mahdollisimman paljon ulkomaalaisia lääkeyhtiöitä teettämään tutkimusta lapsillamme, koska täällä on tavallista vapaammat kädet ja tutkimuksia saa tehdä jopa kertomatta lasten vanhemmille?

Esityksen lausuntokierros päättyy 15.11. ja laki on tarkoitettu tulemaan voimaan jo 1.7.2010.

Esitys ei saa missään tapauksessa mennä tuollaisenaan läpi. Te, joita asia kiinnostaa, lukekaa esityksestä 8 § sivulta 16 ja lähettäkää näkemyksenne tuonne Sosiaali- ja terveysministeriön osoitteeseen tai kansanedustajallenne. Ja pistäkää viestiä eteenpäin, jotta asia herättäisi mahdollisimman paljon keskustelua ja huomiota. Nyt tuntuu kuin sitä yritettäisin salassa viedä nopeasti eteenpäin, koska asiasta ei ole ollut mediassa toistaiseksi mitään tietoa lukuunottamatta paria keskustelua Kauppalehden ja Keskisuomalaisen nettisivuilla.

---

Tekstiä saa jakaa eteenpäin

Nyt on pyrkimystä viedä suomalaista yhteiskuntaa todella kummalliseen suuntaan, ja asiasta kannattaisi antaa palautetta lakimuutoksen valmistelijoille ja tulevaa eduskuntakäsittelyä varten päättäjille.

On vireillä lääketieteellisiin tutkimuksiin vaikuttava lakiehdotus. Ehdotus on nyt lausuntokierroksella joka päättyy 15.11.2009 - joiltakin tahoilta on pyydetty ehdotukseen lausunnot, mutta käytäntönä on, että muutkin voivat lausuntoja antaa ja ne käsitellään, myös esim. yksityisten kansalaisten antamat lausunnot. Valmistelun tässä vaiheessa lienee oikein hyvä aika vaikuttaa lakiehdotukseen.

Ehdotuksen sisältönä on mm., että vanhempien suostumusta lasten ottamiseen mukaan lääketieteelliseen tutkimukseen ei enää tarvittaisi, mikäli lapsi katsotaan riittävän kykeneväksi antamaan itse suostumuksensa. EU-direktiivin mukaan kaikkien alaikäisten vanhemmilta tulee olla suostumus. Suomessa oikeusasiamiehen toimistosta on kahdesti annettu moitteet Kansanterveyslaitokselle (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) siitä, että tutkimuksiin ei ole pyydetty molempien vanhempien suostumusta lasten ottamiseksi tutkimukseen kuten laki oikeusasiamiehen mukaan edellyttäisi, vaan vain toisen. Mikäli ehdotettu lakimuutos toteutuu, suostumusta ei tarvitsisi pyytää enää edes yhdeltä vanhemmalta, jos tutkimuksen toteuttajat katsovat lapsen riittävän kypsäksi antamaan suostumuksensa itse. Nykylain mukaan 15-vuotias voi tietyin edellytyksin antaa oman suostumuksensa, mutta vanhemmille täytyy kertoa osallistumisesta. Tällä hetkellä alaikäiseltä täytyy myös olla vanhempien suostumuksen _lisäksi_ oma kirjallinen suostumus, jos alaikäinen kykenee ymmärtämään asian merkityksen. Tämäkin pykälä ehdotetaan poistettavaksi. Myös vakavista haitoista ilmoittamista koskeva lainkohta poistettaisiin, enää ei vakavista haitoista tarvitsisi ilmoittaa tutkimuksen eettisyttä tarkastelevalle eettiselle toimikunnalle.

Lakiehdotuksessa ilmoitusvelvollisuus ehdotetaan poistettavaksi, jolloin lapset ilman ikärajaa voisivat olla koehenkilöinä lääketieteellisessä tutkimuksessa ilman, että vanhemmille kerrotaan asiasta. Lakiehdotukseen liittyy myös kohta, jossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta tehtäisiin taho, joka päättää siitä, milloin annetaan kansalaisten terveystietoja lääketieteellisiin tutkimuksiin.

Esim. 12-vuotiaat katsotaan Suomessa kykeneviksi päättämään hoidostaan mm. raskauden ehkäisyn suhteen. Julkisuudessa on esitetty näkemyksiä,
että lääketieteellisten tutkimusten suhteen pitäisi noudattaa samaa menettelyä, nykyään siis on tuo 15 vuoden ikäraja. Tulisi toimia EU-direktiivin mukaan ja vanhemmat ratkaisivat alaikäisen eli alle 18-vuotiaan osalta. Kokeellisen lääkkeen käyttöön ja lääketieteellisiin tutkimuksiin kuitenkin liittyy aika erilaisia kysymyksiä kuin normaalista hoidosta päättämiseen.

Tällä hetkellä potilastietojen luovutuksesta päättävänä viranomaisena toimii Sosiaali- ja terveysministeriö. Omien julkaisujensa mukaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kilpailee markkinoille toisten toimijoiden kanssa tutkimusten toteuttamisesta. Lakiehdotus johtaisi toteutuessaan varsin erikoisiin tilanteisiin - esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Tampereen yliopisto voisivat olla kilpailijoina jonkin lääkeyhtiön lukuun tehtävän rokotetutkimuksen toteuttamisessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos päättäisi, annetaanko kansalaisten potilastiedot Tampereen yliopiston käyttöön eli käytännössä varsin ratkaisevasti vaikuttaisi Tampereen yliopiston edellytyksiin tehdä rokotetutkimusta.

Lakimuutoksen tiedot löytyvät hankerekisteristä. Määräaika lausunnoille on 15.11.2009, mutta hiukan myöhästyneetkin lausunnot yleensä huomioidaan. Myös itse ehdotus on verkossa. Lausunnon oikea osoite lienee Sosiaali- ja terveysministeriön kirjaamo, kirjaamo.stm@stm.fi tai paperipostilla SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ PL 33, 00023 Valtioneuvosto.

Tiedot Valtioneuvoston hankerekisterissä:

http://www.hare.vn.fi/mHankkeenTilannetietojenSelailu.asp?h_iID=15718&;tVNo=3&sTyp=Selaus

Ehdotus hallituksen esitykseksi:

http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=42736&name=DLFE-10181.pdf

Kun sinusta tulee pieni, minä hoidan sinua

2009-09-26T11:29:00.003+03:00

Löysin lukiolaisena kahden luokkakaverini kanssa kaupungin keskustasta autonavaimen. Se sopi lähimpään autoon. Toinen kavereistani olisi halunnut jättää avaimen maahan ja lähteä tunnille. Toisen kanssa kuitenkin laitoimme tuulilasiin lapun, että avain on löytynyt ja että sen saa hakea poliisiasemalta.
Tapaus järkytti minua, koska löysin aivan uusia piirteitä ystävästäni. Tuntui ihmeelliseltä, että joku jättää löytämänsä autonavaimen maahan lojumaan, vielä kun se sopii lähimpään autoon.
Ihminen, joka ajattelee, että kukin vastatkoon itsestään, on hyvin onneton. Jos hän on välinpitämätön muita kohtaan, hänen on varmasti vaikea uskoa, että toisetkaan voisivat aidosti välittää ja huolehtia hänestä. Ja joka niin kokee, on maailman onnettomin ihminen, koska meidät on tarkoitettu välittämään toisistamme. Ilman sitä ei olisi elämää.

Vastuunkantaminen ei ole aina kivaa. Kun isosisäni makasi vuosikausia liikkumattomana Koukkuniemessä, kävimme siskoni kanssa vuorotellen lauantaisin syöttämässä häntä. Se tuntui vähimmältä, mitä voimme tehdä, koska vanha isoäitini kävi siellä kaikkina muina päivinä. Vaikka kaikki sanoivat, että hänen pitäisi levätä, hän ei voinut jäädä kotiin. Hän kantoi vastuuta koska rakasti.
Jälkeenpäin kuulin hoitajilta, että viimeisenä kesänään isoäitini toisinaan nukahti itsekin kesken syöttämisen.
Yleensä otin lapseni mukaan Koukkuniemeen. Kaksivuotias iloitsi siitä kun hän pääsi tuolille seisomaan ja syöttämään taatalle pillillä mehukeittoa.
— Sitten kun minusta tulee iso ja sinusta isi pieni, niin minä hoidan sinua, hän kertoi kotona isällensä.
Kaksivuotiaasta taata varmaan vaikutti pieneltä, koska hän ei osannut puhua ja hänelle syötettiin sosetta.

Ennen vanhaan riitti kun ihminen vastasi itsestään sekä suvustaan ja ehkä naapureistaan, jos oli sovussa. Nykyään puhutaan, että ihminen on vastuussa koko maapallosta. Meillä on entistä enemmän mahdollisuuksia ja vaikuttamisenvapautta. Vapaus ja vastuu kulkevat käsi kädessä kuin afrikkalaislapsi ja Unicefin hyväntahdonlähettiläs.
Mistä minä sitten vastaan? Pitääkö minun pelastaa koko maailma? Ei tietenkään. Ensi alkuun riittäisi, etten tuhoaisi sitä enempää. Ja riittää, että Pikku Prinssin sanoin, huolehdin niistä ihmisistä, jotka olen kesyttänyt. Ja että vien autonavaimet poliisiasemalle, jos satun sellaiset joskus kadulta löytämään.

Irti ekoneuroosista

2009-03-27T11:02:00.002+02:00

– Äiti, maatuuko? kysyy nelivuotias huolestuneena ja roikottaa jäätelötikkuaan biojäteastian päällä.
Olen kasvattanut lapseni yhtä neuroottisiksi kuin itse olen.

Kaikki alkoi viattomasti, kuten aina. Lajittelin sanomalehdet niin kuin suurin osa suomalaisista ja palautin pullot kauppaan. Pikku hiljaa ekointoilun vihreä käärme sai minusta lisää otetta. Siirryin käyttämään lapsilla kestovaippoja, koska kertakäyttövaippahan ei maadu, vaan säilyy kaatopaikalla vielä kauan senkin jälkeen kun entinen vauva on kastellut vanhainkodissa viimeisen tenansa.
Sitten huomasin, että naapurini kierrättää myös kartongit. Harrastamani surkea pikku lajittelu alkoi tuntua mitättömältä. Oli siirryttävä kovempiin aineisiin. Pakotin kierrätyshimoissani koko perheeni lajittelemaan.
Mikään ei riittänyt. Jukurttipurkin kannet metallinkeräykseen, paperiset leipäpussit kartonkiastiaan — paitsi jos niissä on muovi-ikkuna, se pitää repiä ensin pois — kissalta irronneet karvat biojäteastiaan. Mies kiikuttaa autonperässä vuotavia mehu- ja jukurttipurkkeja keräysastioihin. Aamulla töihin ajaessa voi haistaa, mitä viime päivinä on tullut syötyä.

Onko tässä mitään järkeä? Lentomatkustelu ja autoilu lisääntyvät. Kuulin, että jos vuoden käyttää ostoksilla kangaskassia ja pyöräilee kauppaan ja sitten kerran ajaa posauttaa autolla, vaikutus on sama kuin olisi joka kerta ostanut sen muovikassin. Ja Thaimaan-matka on kuin polttaisi 60 W:n hehkulamppua 11 vuotta yhteen menoon tai autoilisi töihin kaksi vuotta.

Näin taloyhtiöni puheenjohtajan kiikuttaessani kissanhiekkoja biojäteastiaan. Ehdotin, että hankkisimme kartonkiastian, ettei muropakkauksia tarvitsisi raahata kilometrin päähän automarketin pihaan.
– Harva sitä kuitenkaan käyttäisi. Sitä paitsi samalle kaatopaikalle ne kuitenkin kipataan, hän tuumasi venytellen bodattuja hauiksiaan roskakatosta vasten. Sitten hän kertoi hauskan jutun jostain viherpiipertäjästä, joka oli soittanut radioon ja hohotti katketakseen.
Kansa on jakaantunut kahtia. Toiset uskovat tiedotusvälineitä ja huolestuvat kaupassa muistellessaan kauppakassivertailun ympäristövaikutuksia. Toiset suhaavat ulkomaille ja ideaparkeihin shoppailemaan iloisina ja vapaina kuin luomukanat. Ehkä minun pitäisi suojella lapsiani liialta ekotiedolta.

Pisti vihaksi

2009-01-09T23:16:00.011+02:00

Helsingin Sanomat kirjoitti 9.1.2009:

YK: Israel tappoi kymmeniä evakuoimiaan siviilejä
Israelin tykistö tulitti Jabaljan pakolaisleiriä Gazassa perjantaina.

YK:n humanitaaristen asioiden osasto OCHA syyttää Israelin asevoimia evakuoitujen palestiinalaisten surmaamisesta.

YK:n saamien tietojen mukaan Israel tulitti maanantaina Gazassa suoraan taloon, johon se oli vuorokautta aiemmin ohjannut 110 palestiinalaista.

Tulituksessa kuoli 30 palestiinalaista, joista suuri osa kuului samaan perheeseen.

OCHAN kuulemien todistajien mukaan Israelin sotilaat evakuoivat palestiinalaiset sunnuntaina yhden huoneen taloon Zeitounin alueella Gazassa.

"Noin puolet heistä oli lapsia. Sotilaat varoittivat evakuoituja pysymään sisällä talossa. Vuorokauden myöhemmin Israelin asevoimat tulittivat taloa toistuvasti. Noin 30 ihmistä kuoli", perjantaina julkaistussa raportissa kerrotaan.

Tulin niin vihaiseksi kun luin tämän uutisen, että sydän alkoi hakkaamaan - eikä ole oikein rauhoittunut vieläkään. Lähi-itään pitää saada tulitauko ja äkkiä! Se, mitä tuolla nyt tapahtuu on kaikista ihmisoikeuksista piittaamatonta viattomien siviilien teurastusta.

Gazan asukkaat eivät pysty pakenemaan minnekään tiheään rakennetussa kaupungissa, sähköt ja vesi ovat poikki ja tulitus on jatkunut tauotta keskiviikon kolmen tunnin tauon jälkeen. Tämä evakuoitujen siviilien, ja lasten, tappaminen oli jotain mitä ei pysty enää millään tavalla käsittämään.

Lähi-itään ei sotimalla rauhaa tule. Päinvastoin, vihanpito kumuloituu. Tämänhetkinen sukupolvi kantaa sodan traumoja lopun ikäänsä ja kostonkierre jatkuu molemmin puolin, ehkä laajenee.

Meillä Suomessa eivät vuoden 1918 sodan jättämät haavat ole vieläkään täysin arpeutuneet. Luultavasti noin sata vuotta menee sellaisen joukkotrauman parantumiseen.

Tärkeää olisi, että me täällä edes seuraisimme tiedotusvälineitä monipuolisesti ja myös eri maista. Että pitäisimme silmät auki ja ehkä ennen kaikkea sydämen. Kunpa en koskaan turtuisi niin, ettei tämänpäiväisen kaltainen uutinen herättäisi minussa mitään.

Emme ole täysin voimattomia sivustakatsojia. Voimme seurata aktiivisesti tilannetta, keskustella siitä ja ilmaista edes paheksuntamme ääneen, jos jotain paheksuttavaa löydämme. Vääryyksien ja raakuuksien seuraaminen vaiti on hiljaista osallistumista. Jos kaikki ovat hiljaa, kaikki luulevat, että se mitä tuolla tapahtuu on muiden mielestä ok. Syntyy hiljaisuuden spiraali*.

* Hieman sukua agendatutkimukselle on ns. "hiljaisuuden spiraali" -tutkimus, jota on edustanut mm. saksalainen Elisabeth Noelle-Noeumann (1916-). Noelle-Neumann on yleisen mielipiteen tutkija, johon vaikuttivat hänen kokemuksensa elämisestä ja lehtityöstä natsiajan Saksassa. Perusajatuksena hänellä on, että ihminen on luonteeltaan konformistinen, mukautuvainen. Ihmisillä on jonkinlainen kvasi-tilastollinen aisti, jolla he pyrkivät havaitsemaan millaiset näkökannat yhteiskunnassa ovat enemmistönä ja he vaikenevat jos huomaavat edustavansa vähemmistöä. Äänekäs mediassa melua pitävä vähemmistö voi kuitenkin saada ihmiset luulemaan olevansa vähemmistössä ja vaikenemaan, vaikka he tosiasiassa olisivatkin enemmistönä. Syntyy hiljainen enemmistö, jonka kanta ei tule esiin mediajulkisuudessa. Medialla on tämänkin mukaan vaikutusta yhteiskuntaan.
Lähde: http://www.uta.fi/viesverk/johdviest/tutkhistoria/mcr.html

Lisäys 10.1. 2009 klo 0:30: Löysin äsken uuden blogin Ilta-Sanomien jutusta "Gazan sotaa käydään myös internetissä": Life must go on in Gaza and Sderot. Se on ystävysten blogi molemmin puolin Gazan rajaa.

Joulurauhaa

2008-12-22T22:32:00.003+02:00

Uusimmassa Aamulehden Sunnuntai-liitteessä kysyttiin pappisihmisiltä, mitä Jumala haluaisi tänä jouluna sanoa meille. Jutussa kiinnitti huomioni, että heistä kaksi vastasi täsmälleen samalla tavalla: "Älkää peljätkö!" Monestakin syystä se tuntui minusta juuri nyt osuvalta.

Haluan siksi toivottaa kaikille samaa. Lisäksi toivon teille oikein onnellista ja rauhallista joulua ja yltäkylläistä vuotta 2009! Yltäkylläisyydessähän me täällä Suomessa elämme, ainakin jokainen meistä, jolla on koti, puhdasta vettä, lämmintä, ruokaa joka päivälle ja joku läheinen ihminen. Se joka vielä osaa iloita tästä kaikesta, elää todellisessa yltäkylläisyydessä!

What a wonderful world

2008-10-07T16:49:00.006+03:00

Työntekijä lepäilee puuvillapaalien päällä Norsunluurannikolla.

Yksi kuva sanoo enemmän kuin tuhat sanaa.

Yksi sana: henkeäsalpaavaa. Käykää katsomassa Earth From Above.

Aamulehti.fi 07.10.:

Maapallo taivaalta nähtynä - katso uskomaton kuvagalleria!

Valokuvaaja Yann Arthus-Bertrand on kuvannut maapalloa ilmasta aina vuodesta 1994 lähtien. Tulos on häikäisevä ja ihmeellinen - ja näyttää maapalloa niin Afrikasta kuin Etelä-Amerikastakin, niin luontoa kuin ihmisiä.

Arthus-Bertrandin työt esitellään näyttelyissä yleensä yli kaksimetrisinä vedoksina, mutta kyllä ne pääsevät oikeuksiinsa myös tietokoneruudulla.

Boston.com -verkkojulkaisu esittelee kuvagalleriassa yli 30 kappaletta Arthus-bertrandin kuvia.

Kuva: Boston.com: Earth From Above

Lohtua ja ajateltavaa

2008-09-25T17:53:00.004+03:00

Löysin tänään isä Mitron haastattelun Kauhajoen tapahtumista. Ei uskoisi, että joku pystyy siitäkin asiasta keskustelemaan yhtä aikaa syvällisesti ja valoisasti, mutta isä Mitrolta näköjään sekin onnistuu.

Kannattaa käydä katsomassa haastattelu Maikkarin sivuilta.

Kuva: MTV3.fi

(Kaikella on hintansa, mut) mikään ei oo vielä mahdotonta

2008-08-25T23:07:00.011+03:00

It's never too late to be who you might have been.
-George Eliot

George Eliotin sanoin, ei ole koskaan liian myöhäistä tulla siksi, joka sinusta olisi pitänyt tulla.

Ajattelin näin tänä keväänä ja hain yliopistoon opiskelemaan alaa, jonka olen kokenut aina omakseni. Minulla on ylempi korkeakoulututkinto ja työpaikka toiselta alalta, joka myös on hyvä, mutta tunnen, että olen liukunut liian kauas pois siitä missä voisin loistaa.

Sisäänpääsy tuntui hataralta: aine on yliopiston suosituimpia ja vain pieni prosenttiosuus innokkaista hakijoista pääsee sisään. Monet pyrkivät useita kertoja. Konkarit neuvoivat, että lukemiseen pitäisi varata vähintään seitsemän tuntia päivässä. Minulla vain ei ollut mahdollisuutta opiskella muuten kuin yöllä sen jälkeen kun olin saanut lapset nukkumaan.

Onneksi pääsykoekirjat olivat erittäin mielenkiintoisia ja ajatteluun haastavia. Luin ensimmäiset kolme kuukautta ½-1 tuntia joka yö. Se ei ole paljon, mutta yritin todella kiinnostua aiheesta ja jätin juuri lukemani asian muhimaan yön yli ja seuraavan päivän iltaan asti. En stressannut opiskelusta, enkä yrittänyt miettiä sitä päivän aikana. Mutta silloin kun luin, luin täysillä ja keskittyneesti. Mietin, miten kertoisin asiat omin sanoin, miten eri teoriat liittyvät toisiinsa ja mitä mieltä itse niistä olen.

Viimeiset kaksi viikkoa opiskelin myös päivisin, silloin aina kun sain lapsille hoitajan. (Kiitos äiti!) Käytin ajan pariin kertaan lukemieni kirjojen kertaamiseen ja tein hyvät muistiinpanot, joihin yritin tiivistää oleellisen. Muistan asioita parhaiten kun näen ne, joten käytin tiivistelmissä eri värejä. Pari juttua opettelin myös sanalistoina, sanojen ensimmäiset tavut, josta muodostui rallatus esimerkiksi Esi-Eli-Pol-Ka. (Kauankohan vielä muistan tuon.)

Pääsykoepäivän aamuna tunsin itseni huippu-urheilijaksi. Nyt oli kaikki voitava harjoittelu tehty ja edessä enää varsinainen suoritus. Ei voinut kuin rukoilla ja koittaa muistaa hengittää. Yliopiston aula kuhisi uhkaavasti kanssakilpailijoista.

Koe meni kohtalaisesti, mutta en osannut ollenkaan arvoida pääsenkö sisään vai en. Siksi yli kuukausi tulosten odottelua tuntui piinalliselta.

Eräänä heinäkuisena aamuna menin vauva sylissä hakemaan aamulehteä puoli kymmenen aikaan ja mitä - siellä odotti suuri paksu kirjekuori! Posti olikin jaettu tavallista aikaisemmin juuri sinä aamuna. Tunsin katselevani elokuvaa kun raastoin sen auki ja sisällä oli hyväksymiskirje.

Nyt sitten ensi maanantaina aloitan uutena fuksina, kuten viimeksi viitisentoista vuotta sitten. Koska minulla on ennestään yliopistotutkinto, mutta aivan eri alalta, tulee aineyhdistelmästäni jännittävä ja vähintäänkin erikoinen. Mutta luultavasti ja toivoakseni se on hyvä asia.

En tiedä, kuinka nopeasti pystyn opiskelemaan kun lapsille täytyy aina järjestää erikseen hoitaja ja vaivata sukulaisia. En tiedä, kuinka suuren alanvaihdoksen teen ja teenkö ollenkaan. En tiedä, mikä minusta tulee isona ja kuinka isoksi aion tulla ja koska ihminen on ylipäätänsä iso.

Seuraan vain tähteä ja katson, mitä löydän.

Kodin hoito vinkkei

2008-07-13T19:30:00.007+03:00

Löysin toissapäivänä hihityttävän hauskan blogin. Paskamutsilta löytyy päivän parhaat sisustus, kurmee ja siivous vinkit. Visuaalinen antikaan ei jää puoleen tiehen: raskaus masu kuva Kaijakan t-paitoineen, pipar kakku talo kisa ja muut istuttivat minut pitkäksi aikaa koneen ääreen.

Huumori aukenee ainakin netin vauvapalstoilla joskus seikkailleille.

Kuva: http://paskamutsi.vuodatus.net/

Unelma

2008-06-20T12:31:00.007+03:00

Hänen herätessään linnut puhkesivat kuorolauluun
ja kukat laskivat terälehtensä jalkojensa astua.
Vesi oli valmis ja avoin hänen mennä.

Nuoruus
on joki
todellisuuden
ja unelmien välissä,
sanoin

ja hän nauroi valkoista nauruaan ja haroi
aleksanteri suuren hiuksiaan
ja niistä putosi auringonsäteitä veneen pohjalle.
Yritin kauhoa niitä, mutta ne sammuivat käsissäni.

Yhtäkkiä tunsin
itseni kovin vanhaksi.
Miksen ole jo
vastarannalla?

Osallistun runotorstaihin. Kuva-aihe yllä.

HYVÄÄ JUHANNUSTA KAIKILLE!

Fiksu käyttää kestoja

2008-05-13T15:03:00.008+03:00

Aamulehden Lapsellista-bloggaaja Eeva-Liisa Kiviniemi kirjotti:

Oma ilmastonmuutoskriisini oli edennyt niin pahaksi, että olin jo muutaman vuoden järjestelmällisesti kieltäytynyt kuulemasta siitä lisää. Jokainen tiedonmurunen lisäsi tuskaa. Ei haitannut, jos itse joutuisin kärsimään. Mutta että lapseni. Pelkkä ajatus sai hengen salpautumaan. Kaksi vuotta käkin pää pensaassa, pidin käsiä korvilla ja lallatin. Kaksi viikkoa sitten onnistuin potkaisemaan itseni puskasta ulos.
Ostin kestovaippoja.

Tähän asti olin perustellut kertakäyttövaipat helppoudella. Ihan kuin vaipan tiputtaminen ämpäriin pesua odottamaan veisi sen enempää aikaa kuin sen vieminen roskikseen asti. Ja se jatkuva pyykkääminen. Ihan kuin lapsiperhessä pyykinpesukone ei laulaisi muutenkin lähes päivittäin.

Olen käyttänyt kaikilla lapsillamme kestovaippoja. Tosin heräsin niihin vasta esikoisen ollessa jo useamman kuukauden ikäinen. Siihen asti olin pitänyt kestovaippoja epäluotettavina ja hankalina. Uskoin suurten vaippavalmistajien markkinointipuheita. Käyttökokemus romutti vanhat luulot. Jopa niin, että perustin yrityksen, joka alkoi maahantuomaan ja myymään kestovaippoja, ensimmäisten joukossa Suomessa, juuri ennen kuin tämä nykyinen kestovaippabuumi alkoi.

Yritykseni lopetti jo aikaa sitten. Nykyään kestovaippayrityksiä on Suomessakin jo kymmeniä ellei satoja. Ja hyvä niin. Kestovaippabisnes työllistää suuren määrän kotiäitejä, jotka saavat kaivattuja lisätienestejä valmistamalla ja myymällä vaippoja. Näin useampi lapsi saa perheen halutessa olla pidempään kotihoidossa.

Ympäristöystävällisyyden ja taloudellisuuden lisäksi kestovaipat ovat sekä kauniita että terveellisempiä kuin kertakäyttövaipat. Niistä ei lähde kemikaaleja eivätkä ne haudo.

Eräässä tutkimuksessa muutama vuosi sitten todettiin kertakäyttövaippojen nostavan poikavauvojen kivesten lämpötilan haitallisen korkeaksi. - Kestovaipoista innostuneille äideille vinkki: kertomalla tämän yllättävän suuri osa poikavauvojen isistä kiinnostuu kestovaipoista!

Kertakäyttövaipoista lähtevä haju indikoi niistä haihtuvien kemikaalien määrää. Ainakin niin, että se mikä haisee, irroittaa itsestään ainesosia. Eri asia on, kuinka vahingollisia ne ovat, mutta maalaisjärjellä ajatellen puhdas puuvilla on turvallisempi kuin muovi ja kosteutta imevä geeli.

Oma suhteeni kestovaippohin on nykyään suunnilleen sama kuin useimmilla ihmisillä kertakäyttöastioihin: Kun on pesumahdollisuudet, käytetään kauniita, pestäviä ja hienompia astioita. Pesumahdollisuuksien puuttuessa ja kriisitilanteissa turvaudutaan kertakäyttöastioihin.

On mukavaa olla omavarainen vaippojen suhteen. Minusta on jopa helpompaa pesaista koneellinen vaippoja joka toinen päivä kuin raahata vaippasäkkejä kaupasta ja kiikuttaa haisevia vaippakasoja roskikseen. Tunne lähentelee sitä kun voi napsaista omasta penkistä porkkanoita sen sijaan, että ostaisi ne automarketista.

Linkkejä:
Me&Maman kestovaippaopas
Jätelaitosyhdistyksen kestovaippaopas
Kestovaippainfo
Ruskovillan VillaVauva

En ole työntekijä numero 1140

2008-05-09T21:43:00.028+03:00

Kirsi Pihalla oli kiintoisa kolumni työuupumuksesta uusimmassa Talouselämä-lehdessä (18/2008, s. 36), Karrelle palanut. Myös Aamulehdestä bongasin aihetta liippaavan jutun. Sen mukaan työntekijöitä kohdellaan yhä enemmän massana. Samaan aikaan nuoret työntekijät odottavat, että heitä kohdeltaisiin yksilöinä. Ei mikään ihan kohtuuton vaatimus mielestäni.

Piha siteeraa kolumnissaan amerikkalaista konsulttia, Patrick Lencionia. Tämän teorian mukaan surkean työn kolme tunnusmerkkiä ovat anonymiteetti, merkityksettömyys ja mittaamisen mahdottomuus. Eli toisinpäin: "tyydyttävä työ on sellainen, missä onnistumista voi mitata, tekemälläsi työllä on merkitystä kokonaisuudelle ja olet kiinnostava esimiehellesi muutoinkin kuin resurssina."

Anonymiteetti tarkoittaa sitä, että sinulla ei ole muuta identiteettiä työpaikalla työidentiteettisi lisäksi. Esimiestä ei kiinnosta, onko jälkikasvullasi uhmaikä, mitä vaimosi tekee työkseen tai harrastatko muuta kuin työssä olemista. Jos sinulla ei ole identiteettiä, henkilöllisyyttä, joka on kokonainen, ei sinua kyllä kiinnosta tuottaakaan mitään. Työpaikalle meneminen alkaa ahdistaa. Uupuu.

Olen ollut monessa työpaikassa ja itsekin huomannut, että tämä on viihtyvyyden kannalta tärkeä asia. Joskus olenkin kehunut (vanhaa) työpaikkaani nimenomaan, että siellä saan olla oma itseni. Ja kun tuntuu, että minua arvostetaan kaikkinensa ihmisenä, ei vain työntekijänä, se saa minut hyvälle tuulelle, luovaksi ja tehokkaaksikin.

Vastaavasti olen jossain kokenut olevani pelkkä henkilöresurssi. Kun lisäksi on tuntunut, että minun täytyy häivyttää persoonani taka-alalle ja että oikeastaan olisi parempi, ettei minulla olisi yksityiselämää ollenkaan, olen voinut huonosti.

Joskus olin yrityksessä, jossa työntekijöiden kesken puhuttiin naapurifirmasta, että siellä työntekijät ovat koneiston osia. Sitten naapurifirma osti meidät. Ja uusi esimies kävi katsomassa meitä ensimmäisen kahden kuukauden aikana yhden kerran. Hänen työpisteensä oli viereisessä huoneessa.

Jos työllä ei tunnu olevan ylevää syytä tai merkitystä kokonaisuudelle, on siinä vaikea nähdä mielekkyyttä.

Lencionin mukaan työn merkityksellisyyden ei tarvitse välttämättä olla mitään hirveän hienoa. Voi riittää esimerkiksi, että oma työpanos on arvokas muille työntekijöille. Uskon, että työntekijä voi itsekin auttaa tässä asiassa; selvittää, miksi työtä tekee.

Olin opiskeluaikanani kesätyössä pienessä yrityksessä, joka teki lääketieteellisesti erittäin edistyksellisiä tuotteita. Ne olivat lähes korvaamattomia potilaille, joille niitä käytettiin ja yritys oli ainutlaatuinen koko maailmassa. Selvästi merkityksellisiä tuotteita siis. Kerran menin kiinnostuneena jututtamaan erästä vanhempaa naista, joka oli ollut firmassa varmaankin toistakymmentä vuotta. Hän istui koneensa ääressä ja kysyin, mihin tarkoitukseen hänen tekemänsä tuotteet tulevat.

Nainen ei tiennyt. Hän sanoi, että ne tulevat johonkin kohtaan ihmisessä.

Vieläkin, kymmenen vuoden jälkeen mietin tätä. Kuinka voi olla mahdollista, että ihminen tekee päivästä, viikosta, kuukaudesta, jopa vuodesta toiseen tuotetta, josta ei tiedä, mihin käyttöön se tulee? Ne eivät edes olleet mitä tahansa rihkamaa vaan tuhansien ihmisten elämänlaatua parantavia tuotteita.

Miksi nainen ei koskaan kysynyt, mitä ne ovat? Miksi esimiehet eivät kertoneet? Tuotteet eivät olleet mitenkään salaisia, siitä se ei voinut johtua. Miltäköhän tuntui lähteä joka aamu töihin tekemään "jotain"?

Mutta kaikkein tärkein on Lencionin mukaan mittaaminen. Voiko työsi onnistumista mitata? Ei ole sattumaa, että me puhumme kaihoisasti käsityöläisammateista tai että joillekin jopa siivoaminen tuottaa tyydytystä, koska siinä näkee heti kättensä jäljet.

Jos onnistumista ei voi mitata, mistä tiedät onnistuneesi?

Lencioni korostaa, että kaiken voi mitata käyttäen vähän luovuutta, vaikkei välttämättä mittanauhalla.

Tiedän monia akateemisesti koulutettuja ihmisiä, jotka ovat vaihtaneet käytännön hommiin muun muassa siksi, että haluavat tehdä jotain käsillään, konkreettista. Juuri tänään naapuri esitteli minulle enkelinmuotoista tuulikelloa, jonka oli hänelle myynyt entinen lakinainen Iittalan keramiikkakaupasta.

Pihan mielestä työergonomiakin on tärkeää, mutta hyvä voisi olla keskittyä pääasiaan:

Mutta jos johtaja ei pysty luomaan olosuhteita, missä työn tulosta voi mitata ja työllä on merkitystä, ei niskan hyvinvoinnilla ole mitään väliä. Uupumisen näkökulmasta.

Älä ole natsi

2008-05-07T19:11:00.011+03:00

Sain kimmolta kunniakkaan En ole natsi -tunnustuksen:

Merkkiä jaetaan "kaikille sen ansainneille nettiskribenteille",
niin kuin merkin lanseerannut Jack Honest sitä esittelee.
Määritelmä "en ole natsi" tarkoittaa, että merkin kantaja
vastustaa kaikenlaista syrjintää ja sortoa;
edistää toimillaan tasa-arvoa ja erilaisuuden hyväksymistä.

Ensin ajattelin antaa ansiomerkin ritalle, mutta hänen alter egonsa Arkiterapeutti Kops sai jo merkin. Itse asiassa hän oli ensimmäinen merkin saajista. Ritallahan on paljon monikulttuurisia ystäviä, joista hän kirjoittaa lämpimästi blogissaan.

Hetken pähkäiltyäni keksin uuden kohteen: annan merkin sarin keksi-blogille Italiaan. Perustelut? Katsokaa nyt vaikka itse kuinka hauskasti, ymmärtäväisesti ja samalla rehellisesti hän kirjoittaa sekä italialaisista - sukulaisista ja muista, että esimerkiksi erimaalaisista oppilaistaan. Prego!

9 kuukautta

2008-04-24T15:29:00.001+03:00

Onnellista lasta kannetaan
yhdeksän kuukautta sydämessä,
yhdeksän kuukautta kohdussa
ja yhdeksän kuukautta sylissä.

Parempi elämä vähemmillä myrkyillä

2008-04-08T15:00:00.006+03:00

Pitääpä mainostaa kun löysin pari viikkoa sitten uuden, kiinnostavan blogin. Asiaohjelmatoimittaja Noora Vanhasen Kemikaalicocktail käsittelee nasevasti ja asiantuntevasti terveyteen ja ympäristöön liittyviä kysymyksiä. Blogin ansioksi laskettakoon sekin, että päivitystiheys on ollut jopa useampi juttu päivässä.

Itselleni Noora Vanhanen on tuttu lähinnä Kuningaskuluttaja-ohjelmasta. Innostuksesta aiheeseen huomaa kyllä hänen olevan oikealla alalla.

Vahtikoira raateli

2008-04-01T20:18:00.008+03:00

MTV3:n uutissivuilla Tampereen yliopiston politiikan tutkimuksen laitoksen johtaja Heikki Paloheimo analysoi tänään osuvasti Kanervan eroprosessia:

- Kävikö tässä niin, että suomalainen media tekstiviestimyllytyksellään erotti ministerin? Valtiosäännön kannaltahan asia menee niin, että ministeri eroaa, jos hän itse pyytää eroa ja tasavallan presidentti myöntää eron tai jos eduskunta antaa hänelle epäluottamuslauseen. Nyt epäluottamuslauseen antoi media, minkä vuoksi Kataisen hermot pettivät ja puolue veti luottamuksensa ministeriltään.
- Meitä on myös jonkinmoinen joukko kansalaisia, jotka ovat jo alkaneet jo ärsyyntyä siitä, että kun avaa päivän sanomalehden, niin siellä on sivukaupalla Ilkka Kanervan tekstiviesteistä.

Ja TV1:n iltauutisten ensimmäisenä aiheena voi olla Ilkka Kanervan tekstiviestit, jota viidentoista minuutin uutisissa käydään läpi viisi minuuttia, Paloheimo puuskahtaa.

Itse olen tuntenut myötähäpeää sen jälkeen kun Kanervan ensimmäinen sekstari julkaistiin. Olisin toivonut välttyväni kuulemasta hänen puutarhanhoitoviestejään, vaikka kevään korvilla ollaankin. Tämä ei johdu luontaisesta kainoudestani vaan siitä, että mielestäni toisten intiimit tekstiviestit eivät kuulu minulle.

Kanerva on osoittautunut vanhaksi likaiseksi mieheksi. Yllättyikö ihan oikeasti joku kovastikin?

Saattaa olla, että Kanervan erottaminen oli loppujen lopuksi oikea päätös. Ihmetyttää vain, kuinka suuret mittasuhteet tekstiviesteily on saanut. Minusta ihmisen pitäisi aina antaa säilyttää edes joku arvokkuus, kasvonsa, kuinka hölmösti hän on sitten toiminutkin.

Vaikuttaa jopa siltä, että seksiviestien lähettäminen sinänsä ei johtanut erottamispäätökseen vaan se, että niistä pahimmat julkaistiin ja Kanerva nolattiin julkisesti mediassa. Siten hän menetti arvovaltansa, eikä voinut enää jatkaa ulkoministerin tehtävässään, missä sitä tarvitaan.

Tottakai median on käsiteltävä asioita, sehän on vahtikoiran tehtävä, mutta jos huomio kiinnittyy koko valtakunnan tiedotusvälineiltä päiväkausiksi ministerin tekstiviesteihin, se on vääjäämättä pois muilta, mahdollisesti jopa tärkeämmiltä asioilta.

Vai onko niitä tosiaan tärkeämpiäkin asioita?

Kaksi vuotta

2008-03-30T18:07:00.009+03:00

Blogini täytti eilen kaksi vuotta. Onnea!

Ehkä nyt Hätiköityjä päätelmiä alkaa uhmaikäiseksi? The terrible two, kuten englanniksi tavataan sanoa.

Tai ehkä blogini on saanut tyylipuhtaan Continuum-kasvatuksen, kuten Yequana-intiaanien lapset, eikä uhmasta ole tietoakaan?

Jää nähtäväksi!

Kuva: The Liedloff Continuum Network

Siksi, jona minä hänet näen

2008-03-22T20:45:00.002+02:00

Rakkaus ja viha eivät ole pelkästään subjektiivisia tunteita, jotka vaikuttavat niiden ihmisten sisäiseen maailmaan, jotka niitä kokevat, vaan ne ovat myös objektiivisia voimia, jotka muuttavat ulkopuolellamme olevaa maailmaa. Rakastamalla tai vihaamalla toista ihmistä aiheutan hänelle sen, että hän tulee jossakin määrin siksi, jona minä hänet näen.

Kallistos Ware

Iloista Pääsiäistä kaikille!

Puolustuspuhe insinööreille

2008-03-17T12:24:00.029+02:00

Gnothi Seauton kirjoitti blogissaan otsikolla Insinöörin viisaus ja ikävän olemus diplomi-insinööri Jorma Ollilasta ja mietti, mistä insinöörin viisaus tulee:

Insinöörin viisaus tulee siitä, että jossakin vaiheessa hän huomaa ettei tutkinnossa olekaan mitään ihmeellistä ja muuttuu sitten pikku hiljaa humanistiksi.

En tiedä, kuinka paljon yllä olevassa on huumoria mukana, mutta käsitys on joka tapauksessa sen verran yleinen, että haluan oikaista sitä. Se, että joku on opiskellut itsensä diplomi-insinööriksi ei kerro ihmisen humanistisuudesta tai luonteesta mitään. Ja jos kertookin, niin vain positiivisia asioita.

Ihmisillä on toisinaan harmillisen yksipuolinen kuva diplomi-insinöörin tutkinnosta. Se on kuitenkin muun muassa erittäin vahva yleissivistävä koulutus. Sellainenhan ei olisi pahitteeksi meille kenellekään. Elämme materialisisessa maailmassa, jonka lainalaisuuksien ymmärtämisestä on valtavasti hyötyä ja iloa ihan jokaiselle.

Teknilliseen korkeakouluun on suhteellisen helppo päästä verrattuna joihinkin muihin paikkoihin, mutta opiskelu on rankkaa ja erittäin vaativaa. Vain puolet aloittaneista valmistuu. Se, että joku on saanut opiskeltua diplomi-insinööriksi kertoo paljon. (Onnea vielä kerran, Salla!)

Diplomi-insinöörin tutkintoon voi sisältyä insinööritieteiden lisäksi esimerkiksi seuraavanlaisia kursseja: teollinen muotoilu, kestävä kehitys, espanjan jatkokurssi, myyntityö ja sen johtaminen, orgaanisen kemian työt, fysiologia, johdatus filosofiaan, toimitustyö, audiovisuaalinen kulttuuri, puheviestintä ja neuvottelutaito.

Jossakin seuraamistani blogeista kerrottiin, että lääkäri Antti Heikkilä varoittaa teflonin käyttämisestä ruuanvalmistuksessa. Diplomi-insinööri olisi tiennyt jo kymmenen vuotta sitten, että teflon ei voi olla terveellistä varsinkaan kuumennettaessa ruokaa korkeissa lämpötiloissa. Ei ole haitaksi, että tietää esimerkiksi mikroaaltouunin tai kännykän toimintaperiaatteet, ymmärtää pyykinpesuaineen raaka-aineluetteloa tai osaa valita lapselleen turvallisesta muovilajista valmistetun nokkamukin.

Moni diplomi-insinööri on luonnostaan kiinnostunut myös niin sanotuista humanistisista tieteistä (kukapa ei olisi), ja on niiden suhteen elämäntapaopiskelija. Harvempi humanisti kuitenkaan täydentää koulutustaan valmistuttuaan teknillistieteellisellä koulutuksella, vaikka sellaisiakin tietenkin on, ja taidan tunteakin ainakin yhden.

Insinöörin viisaus tulee parhaimmillaan siitä, että hän ymmärtää pallomme lainalaisuuksia ja osaa suhteuttaa siihen uuden oppimansa. Laajan yleissivistävän koulutuksensa ansiosta hänellä on hyvä valmius oppia uutta. Kun on hyvä pohjatieto, se lisää kiinnostusta edelleen uusiin asioihin ja auttaa yhdistelemään ja jäsentelemään oppimaansa. Insinöörin viisaus tulee myös siitä, että hän osaa arvostaa muitakin tieteenharjoittajia ja ammatteja. Ainakin vielä viisitoista vuotta sitten puolet insinööreistä oli naimisissa hoitajan kanssa, joten silläkin tavalla läheistä tuntumaa myös muun alan ihmisiin on.

Hyvin suuri osa diplomi-insinööriopiskelijoista opiskelee osan tutkinnostaan ulkomailla. Se kartuttaa hienosti elämänkokemusta ja antaa mahdollisuuden tutustua uusiin kulttuureihin ja ihmisiin.

Tuntemani diplomi-insinöörit ovat varsin lahjakkaita ja monipuolisia ihmisiä. Yksi on huippuviulisti, toinen runoilija. Joku harrastaa filosofiaa, toinen siteeraa tusinan ihailemansa Eino Leinon runoja ulkoa, yksi on luonnonsuojeluaktiivi, yksi myy kestovaippoja, eräs tekee itse muotiluomuksia eli käsitöitä. Eräskin teknillisen yliopiston professori toimii vapaa-aikanaan ortodoksikirkon diakonina.

Lisää juttua stereotypioista löysin sattumalta teekkareiden ja tiedotusopin opiskelijoiden yhteisestä Studia Median blogista.

EDIT 19.3.2008: Lainaamani teksti ei ollutkaan Gnothi Seautonin oma ajatus vaan Jorma Ollilan serkun haastattelusta Seura-lehdestä.

Olin puu, olin kukka

2008-03-13T19:49:00.005+02:00

olin puu, olin kukka
olin käsi, joka poimi kukan.
olin maa, olin sade
olin aurinko ja tuuli
yhtä aikaa.
olin kala, joka nielaisi koukun,
olin kalastaja.

olen puu, olen kukka
olen käsi, joka poimii kukan.
olen maa, olen sade
olen aurinko ja tuuli
yhtä aikaa.
olen kala, joka nielaisee koukun,
olen kalastaja.

Osallistun Runotorstaihin.

Ekotallaaja on palannut

2008-03-09T16:58:00.003+02:00

Ekotallaaja, josta kirjoitin toissakesänä ja jossa voi testata ekologisen jalanjälkensä, on palannut uudistuneena takaisin.

Kävin testaamassa. Jalanjälkeni oli nyt vain 3,8 hehtaaria. Ilmeisesti autoiluni on ainakin vähentynyt ja jotain muutakin parannusta on tapahtunut. Tuokin on tietysti liikaa, mutta vähemmän kuin ennen. Käykääpä kokeilemassa!

Blogini seuraajille tiedoksi, että Hätiköityjä päätelmiä ei ole muuttunut pelkästään ekoblogiksi, kuten viime kirjoituksistani voisi päätellä. Olen ollut sen verran kiireinen, että en ole vain ehtinyt muuta kirjoittaa. Muutakin on luvassa sitten kun taas ehdin keskittymään kirjoittamiseen.

Ekosähkö tulikin halvemmaksi

2008-02-17T18:23:00.012+02:00

Tämä on jatkoa aiempaan postitukseeni, jonka kommenttiosiossa kerroin kilpailuttaneeni sähköyhtiöitä ympäristöystävällisemmästä norppasähköstä.

Sain vastauksen tarjouspyyntööni useasta norppasähköä tarjoavasta sähköyhtiöstä. Tein sopimuksen lopulta Kymenlaakson Sähkön kanssa tuuli- ja biovoimalla (puujäte ym.) tuotetusta norppasähköstä. Se on jopa halvempi kuin aiempi sähkösopimuksemme "tavallisesta sähköstä" Vattenfallin kanssa. Molemmat sähkösopimukset ovat jatkuvia.

Tässä vielä faktat:

Vattenfall
Tuotettu 25% fossiilisilla energialähteillä, 51% uusiutuvilla energianlähteillä ja 24% ydinvoimalla.
päiväenergia 5,95 snt/kWh
yöenergia 4,50 snt/kWh

Kymenlaakson Sähkö, Luonto-Ilona sähkö
Tuotettu jatkuvasti uudistuvalla energialla Kotkan Mussalon tuulivoimaloissa sekä Hovinsaaren voimalaitoksella.
päiväenergia 5,34 snt/kWh
yöenergia 4,11 snt/kwh

Kurssitarjonnan uudet tuulet

2008-02-11T17:09:00.000+02:00

Sain Heidiltä haasteen:

Ideoi 5-10 kurssia, joille haluaisit osallistua, ja haasta viisi muuta jatkamaan meemiä. Koska kurssille on kuulemma kivempaa osallistua kavereiden kanssa, ota omalle kurssilistallesi mukaan yksi haastajasi kursseista, jolle haluaisit myös osallistua.

Pikaisesti päädyin tällaisiin kurssivaihtoehtoihin:

1 Unelmien nahkalaukku - tee se itse.
Minulla on ollut tapana käyttää samaa käsilaukkua useita vuosia. Viimeisimmät ovat olleet Marimekon klassinen Olkalaukku mustana, sen jälkeen tosi nätti Marimekon käsilaukku, jota ei enää tehdä (sitä joku kyselikin, mistä olen löytänyt) ja tällä hetkellä itse tehty laukku, joka alkaa vedellä viimeisiään. Sen olen tehnyt kymmeniä vuosia vanhasta egyptiläisestä puuvillakankaasta, jonka tutkimusmatkailijatuttavani on aikoinaan tuonut matkaltaan kihlatulleen. Tällä hetkellä etsin huippulaadukasta ja käytännöllistä sekä tyylikästä nahkalaukkua, jota voisin taas pitää ainakin muutaman vuoden. Koska Mulberryn Mabel-laukku, joka täyttäsi kriteerini maksaisi lähemmäs tuhat euroa (!), enkä ole toista ihanuutta löytänyt, olisi tällainen laukuntekokurssi minulle juuri nyt huippujuttu. Saisi laukusta juuri sellaisen kuin haluaa, ja taatusti uniikin. Olen aikas kätevä käsistäni kun sille päälle satun.

2 Gourmet-ruokaa muutamassa minuutissa.
Koska olen parhaillaan äitiyslomalla ja syön pääasiassa itse tehtyjä pöperöitäni, olisi hienoa oppia loihtimaan nopeasti herkkuruokaa. Kurssilla pitäsi myös kertoa, kuinka ruoka syntyy yhdellä kädellä kannatellen vauvaa toisella tai ainakin niin, että vauva on kantoliinassa ja osallistuu sieltä ruoanvalmistukseen.

3 Astangajooga.
Joogakurssit lienevät yleensä kansanopistojen kursseista suosituimpia. Itsekin tutustuin joogaan (hatha) alunperin sellaisella, abiturienttivuotenani. Löysin astangajoogan kahdeksan vuotta sitten ja olen joogannut enemmän tai vähemmän säännöllisesti siitä lähtien. Välillä on ollut taukoja, mutta astangajooga pysynee minulla aina omana liikuntalajini. Joskus luulin, etten sellaista löydä koskaan, mutta tämä se on. Tälle kurssille voisin ottaa myös haastajani Heidin mukaan. Luulen, että hänkin pitäisi joogasta.

4 Miten päästä turhista huolista.
Minulla on tämän niminen kirjakin (kirjoittaja sama kuin klassikon Miten saan ystäviä, menestystä, vaikutusvaltaa). Luin sen takavuosina, mutta siitä ei ollut mitään hyötyä. Päinvastoin. Kirja sai minut muistamaan, mistä kaikesta sitä voinkin huolestua! Ehkä minun pitäisi vain hyväksyä, että pieni huolehtiminen kuuluu elämään. Tai sitten mennä tällaiselle superkurssille.

5 Oikeasti minulla ei ole tällä hetkellä aikaa osallistua millekään kurssille. Viides kurssivaihtoehto siis olkoon Laiskottelun kirjekurssi, osa 1.

Niin, ja
6 Heidin kursseista Kuinka kirjoitat takuuvarmasti laadukkaan menestysromaanin tai -runokirjan kuulostaa huipulta! Tämä on alunperin hänen haastajansa MariaR:n kurssi.

Muoriskallakin oli mielenkiintoiselta kuulostavia kurssivaihtoehtoja. Ehkä menisin hänen kanssaan kursseille. Niistä olisi minullekin hyötyä.

Haastan Kimmon, Olemattoman, Sallan, Unikatin ja Ritan, tai sinut, joka luet tätä blogia.

Vaihda norppaenergiaan

2008-01-29T18:01:00.000+02:00

Viikon vinkki:

Norppaenergia-sivuilla olevalla lomakkeella voi lähettää helposti ja nopeasti tarjouspyynnön Norppasähköstä rastittamiinsa sähköyhtiöihin.

"Täysin haitatonta energiamuotoa ei olekaan, mutta norppamerkityn energian ympäristövaikutukset ovat pienemmät kuin uusiutumattomilla energianlähteillä. Norppaenergia-merkki myönnetään tuulivoimalla, biopolttoaineilla, aurinkopaneeleilla tai vanhalla vesivoimalla tuotetulle energialle tietyin kriteerein."

Minä päristän teille

2008-01-26T21:03:00.001+02:00

Vauvani opettelee minulle
uusia taitoja.
Meillä on parhaat kielikuvat.

Se menee suunnilleen näin:
Laitetaan kieli huulten väliin (mielellään omien)
ja puhalletaan rennosti päristellen.

Se on oikea vastaus sellaisiin Tärkeisiin kysymyksiin kuten
Elämän Tarkoitus, Yhdysvaltain Luottokriisi,
Valtiontalous ja Taiteen Merkitys Yhteiskunnalle.

Se sopii myös tilanteessa, jossa pieraisee kuuluvasti
tai jos muuten vain haluaa tehdä tuttavuutta
uusien ihmisten kanssa.

Ptrrrrrrrrrrrrrrrr-ä!

Osallistun Runotorstaihin, viikon haastesanana humoristinen.

Oi niitä aikoja

2008-01-21T14:55:00.000+02:00

Heidi ihmetteli kummallisia mainostekstejä. Niitä olen minäkin joskus ihmetellyt. Tästä tulikin mieleeni mainostaa erästä mainiota blogia, jonka löysin muutama päivä sitten:

Kävelyllä-blogista löytyy valtavasti vanhoja, hauskoja mainoksia. Osattiin sitä ennenkin.

Vuoden vaihtuessa

2008-01-01T16:12:00.000+02:00

Kun vuosi vaihtui mietin, että eikö olekin ihmeellistä, että vuosi vaihtuu ihan itsestään, vaikka me emme tee mitään.

Mitä kaikkea sitä voikaan ihmiselle pälkähtää päähän.

Kaikenlaista muuta olinkin järjestänyt uuteen vuoteen liittyen kun meille tuli vieraita. Joskus olisi hyvä muistaa, että monet asiat tapahtuvat ihan meistä riippumatta, onneksi.

En tee uuden vuoden lupauksia, mutta julistan tämän vuoden 2008 henkilökohtaiseksi ilon teemavuodeksi. On monia asioita, joista voi iloita. Ihan vaikka vain se, että lumi on valkoista, eikä esimerkiksi ruskeaa tai harmaata. Kuinka synkkää ja pimeää tuolla ulkona olisikaan. Eikö olekin ihmeellistä ja hienoa, että se on juuri valkoista? Mitä muuta väriä sitä jaksaisikaan katsella koko talven?

Iloista Uutta Vuotta 2008!

Kaunein joululaulu

2007-12-22T17:29:00.000+02:00

Tunnelmallista ja rauhaisaa joulua kaikille!

Laitan tähän erään ihanan joulutunnelman virittävän joululaulun sanat. Se soitetaan aina jouluyönä kirkossa. 1700-luvulla rakennetun kirkkomme upeilla uruilla soitettuna ja voimakkaan miesäänen laulamana se kuulostaa juuri niin juhlavalta kuin jouluyönä pitääkin. Harmi, etten voi pistää teille tähän nauhoitusta.

Oi jouluyö

Oi jouluyö, oi autuas sä hetki,
kun ihmiseksi sai Herra taivahan.
Synteihimme tähden henkensä hän antoi
ja kärsi ristin kuoleman.

Jo toivon säde hohtavainen loistaa,
nyt yllä maan ja merten aavojen.
Siis kansat kaikki te kiittäkäätte Herraa!
Oi jouluyö, sä lohtu ihmisten,
oi jouluyö, sä lohtu ihmisten.

Jo kirvonneet on syntiemme kahleet,
on taivas auennut lapsille maan.
Orjuus on poissa, veljesvaino päättyi,
siks' Luojan kiitosta laulamme vaan.

Toi rauhan meille Herra taivahasta
ja puolestamme astui kuolemaan.
Siis kansat kaikki te kiittäkäätte Herraa!
Oi jouluyö, sä lohtu ihmisten,
oi jouluyö, sä lohtu ihmisten.

Toinen kaunis joululaulu on Heinillä härkien kaukalon. Se vain lauletaan yleensä niin korkealta, etten minä altto-äänisenä pysty korkeimpien nuottien kohdalla enää kuin pihisemään. Nuorempana ykkönen oli Sylvian joululaulu. Ja teininä Wham!in Last Christmas... Olen myös pitänyt laulusta En etsi valtaa, loistoa. Se tuntuvat erityisesti poliitikot nimeävän mielellään suosikkijoululaulukseen.

Etiikkatesti

2007-12-03T17:28:00.000+02:00

Filosofiasta kiinnostuneille - ja muillekin, Ylen sivuilta löytyy mukava Sophia-etiikkatesti:

Sophia-testi paljastaa filosofisen suuntauksesi. Voit verrata ajatuksiasi yli 30 maailmanhistorian keskeisen filosofin ajatuksiin.

Vastaukset voivat yllättää ja tarjota uutta pohdittavaa ja tietoa eri filosofeista.

Tässä on minun tulokseni:

Mielipiteitäsi lähimpänä oleva filosofi on Dietrich Bonheoffer (1906-1945). [ Lisätietoja filosofista ]

Alla 3 lähintä filosofia ja osumisprosentit:

1. Dietrich Bonheoffer 83.0%
2. Sri Aurobindo 80.0%
3. Martti Lindqvist 80.0%

Ajatuksiasi eniten vieroksuu Karl Marx 43.0%

Myös seuraavat 3 mielipidevaikuttajaa olivat lähinnä omaa vastaustasi:

1. Yrttitilallinen Virpi Raipala-Cormier 79.0%
2. Taiteilija Mikko Kuustonen 74.0%
3. Kirjailija Leena Lander 73.0%

Minkälaisen tuloksen sinä sait?

Vesille venosen mieli

2007-12-02T15:51:00.000+02:00

Eräs ystäväni osallistuu parhaillaan Atlantin yli purjehduskilpailuun Kanarialta Karibialle. Käykääpä lukemassa päivittäistä lokia - ei kun siis blogia suoraan reissun päältä Rosinanten blogissa. Ainakin toissayö vaikutti varsin vauhdikkaalta:

Levoton yö
December 1st, 2007

Tänään otetaan päiväunia ja kuivatellaan vaatteita, koska viime yö meni purjehommissa ja raskaassa kelissä. Säätiedotusten perusteella laskimme illalla spinnakerin ja vaihdoimme fokan puomille virsikirja-asetukseen (eli isopurje ja keulapurje ovat eri puolilla). Vauhti ei siitä laantunut koska tuuli kasvoi jatkuvasti.
35 solmun kovassa ja puuskissa kovemmassa tuulessa vene alkoi olla hyvin hankala hallittava, koska pimeässä ei kasvaneita aaltoja voinut huomata ennen kuin ne alkoivat kääntää venettä. Kannella oli vauhdikas tunnelma ja sisällä veneessä ei ollut enää kivaa.
Kello 01.50 päätettiin reivata isopurje ja pienentää keulapurjetta. Hannu ja Tanu herättivät Markon ja Jussin mukaan ja vene käännettiin vastatuuleen jotta isopurje voidaan reivata. Aaltojen voiman huomasi kunnolla vasta kun kannen yli pyyhkivät aallot tulivat vesiputouksen voimalla miesten ja veneen päälle. Vapaavahdissa “nukkuneet” Harri ja Antti ihmettelivät että mitä tapahtuu: kolina ja vemputus sisällä oli todella voimakasta ja kannelle kurkkaajaa ei muusta informoitu kuin että LAITA SE LUUKKU KIINNI.
Reivi tehtiin ja käännyttiin taas kohti Karibiaa. Sähkölataus alkoi pudota ja niinpä konetta käytettiin tunnin verran aamuyöllä. Ei sekään lepoa auttanut.
Ennen aamiasita jiipattiin vielä ja todettiin että olipa levoton yö mutta hyvää vauhtia edettiin.
Partiolaisten adventtikalenterin ensimmäinen luukku avattiin. Joulumuorin kuistin ylle ilmestyi joulukello.

Usein sitä kuvittelee, että purjehdus on mukavaa aaltojen liplatussa kauniissa säässä. Joskus se on sitäkin. Olen purjehtinut sen verran, vaikkakin vain järvellä sekä Välimerellä ja Itämerellä, että voin vain kuvitella millaisessa höykytyksessä tuolla ollaan!

Rosinanten toissapäiväinen luontohavainto, pilot whale (lahtivalas?).

Olen hengessä mukana Rosinanten matkalla ja jännityksellä seuraan sen etenemistä. Perillä heidän pitäisi olla joskus joulun tienoilla. Toivotaan Rosinantelle hyviä kelejä ja suosiollisia tuulia sekä miehistölle edelleenkin hyvää tsemppiä! Onneksi minäkin, mukavuudenhaluinen ihminen pääsen mukaan nojatuolimatkalle.

Kuva: http://www.zeeland.fi/rosinante/

Desiderata

2007-11-29T13:02:00.000+02:00

Vaella vakaasti melun ja kiireen keskellä
ja muista, mikä rauha vaitioloon kätkeytyy.
Mikäli se on antautumatta mahdollista,
pysy hyvissä väleissä kaikkien ihmisten kanssa.
Ilmaise totuutesi hiljaa ja selkeästi
ja kuuntele muita
yksinkertaisempia ja oppimattomampia myöten,
sillä heilläkin on sanottavaa.

Vältä äänekkäitä ja riidanhaluisia henkilöitä,
he ovat mielen vaiva.
Jos vertailet itseäsi muihin,
tulee sinusta sekä turhamainen että katkera,
sillä aina on oleva sinua suurempia ja vähäisempiä.
Iloitse saavutuksistasi, kuten myös suunnitelmistasi.

Säilytä kiinnostus uraasi, vaikka mitättömäänkin;
se on tosi ominaisuutesi ajan vaiheissa.
Liiketoimissasi ole varovainen,
sillä maailma on petosta täynnä.
Mutta älä anna sen sokaista sinua näkemästä hyvettä;
korkeat ihanteet ohjaavat monia,
ja elämä on urhea kaikkialla.

Ole oma itsesi.
Älä koskaan teeskentele kiintymystä.
Rakkautta älä vähättele,
sillä kaiken autiuden ja pettymysten keskellä
se on ikuinen kuin ruoho.

Seuraa alttiisti vuosien viisautta
ja hylkää kevyesti se, mikä lapsen on.
Kasvata hengen voimaa kilveksi onnettomuutta vastaan.
Mutta kuvitelluista seikoista älä masennu.
Väsymys ja yksinäisyys synnyttävät monia pelkoja.
Kuri on terveellistä, mutta myös hellyys on tarpeen.

Sinä olet kaikkeuden lapsi kuten puut ja tähdet;
sinulla on olemassaolon oikeus.
Näyttäköön se sinusta siltä tai ei,
kaikkeus kulkee epäilemättä
omaa sopivaa rataansa.

Siispä ole rauhassa Jumalasi kanssa,
miksi hänet kuvitteletkin.
Mitkä lienevätkään toimesi ja toiveesi,
säilytä sydämesi rauha elämän melskeissä.
Viekkauden, turtumuksen,
särkyneiden haaveiden keskellä
maailma on silti kaunis.
Ole valpas.
Yritä pysyä onnellisena.

Max Ehrmann 1927.
Tekstin on myös sanottu olevan St. Paulin katedraalista Baltimoresta löytyneestä käsikirjoituksesta vuodelta 1692.

Kantsii ostaa luomua

2007-11-13T17:27:00.000+02:00

Finfood kirjoitti:

EU-tutkimus: luomun ja tavanomaisen ruuan ero suurin maidossa
31.10.2007 08:33

Suurin ero luomuruuan ja tavanomaisen ruuan välillä on nähtävissä maidossa, EU-rahoitteisen QLIF-tutkimuksen ennakkotiedoissa esitetään. Tutkimuksessa luomumaito sisälsi kesällä 60 - 80 prosenttia ja talvella 50 - 60 prosenttia enemmän antioksidantteja kuin tavanomainen maito.

Myös luomuhedelmät ja -vihannekset sisälsivät jopa 40 prosenttia enemmän antioksidantteja kuin tavanomaisesti tuotetut vastaavat kasvikset.

Parin vuoden takaisen Brittiläisen Aberdeen yliopiston tutkimuksen mukaan taas luomumaito sisältää melkein kolme neljäsosaa enemmän n-3-rasvahappoja kuin tavallinen maito.

Hiljattain on julkaistu myös hollantilainen tutkimus, jonka mukaan äidinmaidon CLA-pitoisuutta (maidon rasvahappo) voitiin nostaa merkitsevästi, jos äiti korvasi tavanomaisen maidon luomumaidolla ja -lihalla. On viitteitä siitä, että luonnollinen CLA pienentäisi mahdollisesti syövän vaaraa.

Tästähän voisi melkein päätellä, että luomuruoan ostaminen tulee antioksidantti- ja rasvahappokoostumuksen suhteen jopa halvemmaksi kuin ei-luomun!

Tosin itse ainakin suosin luomua pääasiassa muista terveellisyys-, ympäristö- ja eettisistä syistä. Esimerkiksi luomutilalla lehmät pääsevät jaloittelemaan enemmän ja vasikat saavat olla emänsä kanssa pidempään. Luomukanoilla on lähes kaksinkertaisesti tilaa verrattuna tavallisiin, niillä on pesiä ja ne pääsevät kesällä ulkoilemaan.

Luomuruoan syöminen on myös yksi tapa välttää ympäristömyrkkyjä ja tae geenimuuntelemattomasta elintarvikkeesta.

Portaat

2007-10-28T20:59:00.000+02:00

Ota rennosti, lehvähdä tässä,
ystävien kanssa tai yksin.
Jos et ole turhan tarkka, hieno tai kiireinen.
Jos vaatteesi eivät ole liian puhtaat, liian arvokkaat,
ole hyvä ja istahda.
Katsele puita, ohi vilistäviä ihmisiä,
kengänkärkiäsi.
Tunnetko asfaltin tuoksun?
Koska viimeksi katsoit
aikuisia vyötärönkorkeudelta?

Portaita riittää kaikille.
Isommasta määrästä saat katsomon
kuin Veronan amfiteatterissa
heinäkuisena iltana kun aurinko
on lämmittänyt kivet poskenlämpöiseksi.

Jokaiselle oma paikka. Keskeltä metropolia
tai maitolaiturilta.
Vain hiukan lapsenmieltä vaaditaan istua,
ei tuolille, ei penkille, vaan portaille,
rappusille.
Unohda arvokkuutesi ja istahda.
Kuin pieni lapsi tavaratalossa,
kerjäläinen Kalkutassa,
oopperavieras Veronan amfiteatterissa.

Runotorstain viikon haastesanana Portaat.

Mielipide, jota ei kysytty

2007-10-18T13:54:00.000+03:00

Olisi ehkä toimittajien aika kysyä hoitajien irtisanoutumisista ja palkoista mielipidettä vaihteeksi joltain muultakin kuin letkuissa makaavalta dialyysipotilaalta. (Aamulehden kansi muutama päivä sitten.) Minkähänlaista vastausta voi tilanteessa odottaa: "Joo, ehdottomasti olen sitä mieltä, että hoitajat saavat jo nyt aivan liikaa palkkaa ja tekevät helppoa työtä," sanoo eläkeläinen Rauno Mäkeläinen omahoitajansa Tuovi Kerkkäinen vierellään.

Palkkoihin en ota sen enempää kantaa. Tässä vertailun vuoksi sairaalassa työskentelevien lääkäreiden peruspalkat Kunnallisesta lääkärisopimuksesta 2005-2007:

- Lääketieteen opiskelija lääkärin sijaisena 1925,69
- Alle 2 vuotta erikoistunut sairaalalääkäri 2608,03
- 2-4 vuotta erikoistunut sairaalalääkäri 2729,67
- Yli 4 vuotta erikoistunut sairaalalääkäri 2862,84
- Oman erikoisalansa jatkokoulutuksessa oleva erikoislääkäri 3250,81
- Loppuun asti erikoistunut erikoislääkäri 3421,91
- Ylilääkäri 4004,47

Olen työskennellyt sairaanhoitajaharjoittelijana terveyskeskuksen vuodeosastolla ja dementiakodissa. Lisäksi olen ollut yliopistollisessa sairaalassa sairaala-apulaisena. Olen myös käynyt vuosia syöttämässä vanhainkodissa makaavaa omaistani.

Sairaanhoitajan työstä sen verran, että nelikymppisen miehen ripulivaipan vaihtaminen tai tekohampaiden peseminen ei kuulunut mielihommiini. Ei myöskään sairaala-apulaiselle teho-osastolla kuuluva potilaiden keuhkoista imettyjen parin litran limapussien saksilla leikkaaminen ja valuttaminen lavuaariin.

Sairaalassa on tarkka hierarkia ja sairaala-apulaiset tekevät edelleenkin niin sanotut paskahommat, kirjaimellisesti. Eräällä osastolla sairaala-apulaiset eivät saaneet edes syödä eväitään henkilöstön kahvihuoneessa yhdessä lääkäreiden ja sairaanhoitajien kanssa. Sairaala-apulaisen ateriointi tapahtui keittiön tiskipöydän ääressä.

Sairaala-apulaisen työ on ollut ehdottomasti rankinta mitä olen koskaan tehnyt ja palkka surkea. Hatunnostoni kaikille sairaala-apulaisille!

Mielestäni sairaanhoitajien tilannetta pitäisi lähteä korjaamaan jo tulleiden 12%:n palkankorotusten päälle erityisesti työoloja parantamalla ja tarpeen tullen palkkaamalla lisää väkeä. Raha on tutkitusti huono motivointikeino, jos työ ei miellytä.

Hoitajan työ voi joskus olla todella mukavaa ja palkitsevaakin. Siitä vain harvemmin nykyään puhutaan. Eikä se aina niin raskasta ollut. Terveyskeskuksessa hoitajat istuivat Kauniiden ja rohkeiden aikaan kahvihuoneessa nenä kiinni televisiossa ja kinastelivat siitä, kenen vuoro oli mennä kun mummot painoivat hälyytysnappia.

Lähisuvussani on kirurgi, osastonhoitaja, kätilö, hammashoitaja. Lisäksi lähisuvussani on pitkälle edennyttä syöpää sairastava potilas, joka käy viikoittain saamassa luovutettua verta sairaalassa. Ja toinen, joka on menossa marraskuun lopulla synnyttämään.

Voitte kuvitella ovatko sympatiani synnytysosastoilta, lastenosastoilta, syöpäosastoilta ja veripalvelusta irtisanoutuvien hoitajien puolella. Vai esimerkiksi viimeisillään raskaana olevan siskoni, joka joutuu ehkä lähtemään tuntikausien ajomatkan päähän synnyttämään. Ja jonka edellinen synnytys kesti neljä tuntia.

Hoitajien lakon olisin hyväksynyt, mutta suojelutyön estäminen irtisanoutumisien ja hakukieltojen muodossa ja kaikkein heikoimmassa asemassa olevien potilaiden heitteillejättö ei sovi oikeustajuuni.

Tulee mieleen, että viime vuosisadan alussa syntyneiden, sodan kokeneiden sukupolvi olisi tuskin koskaan jättänyt suojelutyötä tekemättä. Tehyn uhkailut ovat kaamea esimerkki aikamme narsismista, jossa toisten henkikin laitetaan uhatuksi oman palkan nimessä. Ja osa ihmisistä vieläpä hyväksyy sen.

Kuvat: Allposters.com

Arki

2007-10-17T21:37:00.000+03:00

Ennen jonotin yökerhoon
nyt jonotan marttojen myyjäisissä lanttulaatikkoa.
Ennen tuli puoli neljältä baarissa valomerkki
nyt laitan yöllä valot päälle kun vauva huutaa.
Ennen pesin illalla meikkejä
nyt pesen vaippoja.
Ennen pyöritin miehiä
nyt pyöritän pesukonetta
ja arkea.

Runotorstain aiheena tällä viikolla Arki.

Tulevaisuus odottaa

2007-10-04T15:15:00.000+03:00

Tulevaisuus on
kullanhohtoinen tai
musteensininen,
räikeänpunainen tai
myrkynvihreä.

Ei koskaan harmaa kuin nykyhetki.

Tulevaisuus juoksee edelläsi,
vilahtaa karkuun
kun olet saamassa sitä
hännänpäästä kiinni.

Tulevaisuus on aina nurkan takana,
odottamassa.
Se ei tee mitään muuta kuin odottaa.

Tulevaisuus odottaa.

Runotorstain viikon haasteena Tulevaisuus.

Ainakin neljä kättä

2007-09-11T19:18:00.000+03:00

"In hindu mythology, female deities are represented with many arms. This is symbolic of being able to accomplish many things simultaneously. This not only applies to the material aspect of life, it also relates to the forces of nature that govern the body and the feminine psyche. This delicate blend of herbs and spices is an effective aid in helping bring balance to each of these aspects of a woman’s life."

Teepakkaukseni kyljessä lukee, että hindumytologiassa naisjumaluudet kuvataan monikätisinä. Se kuvastaa naisen kykyä tehdä monta asiaa yhtä aikaa.

How very true.

Jokainen pienten lasten äiti allekirjoittaa väitteen. Tai ainakin sen, että naisilta vaaditaan tuota kykyä. Eri asia on, onnistuuko se muilta paitsi jumalolennoilta.

Joskus kun lapseni pyysi apua sillä välin kun operoin toista, vastasin, että hänen pitää odottaa vuoroa: Minulla on vain kaksi kättä, koska en ole mustekala. Jos olisin mustekala, minulla olisi kahdeksan kättä ja pystyisin tekemään monta asiaa yhtä aikaa.

Se oli lapsen mielestä hauskaa. Vielä kauan aikaa sen jälkeen, tilanteessa jossa en ehtinyt heti auttaa häntä, hän nauroi että ai niin, kun sinä et ole mustekala!

Minulle ainakin kahta kättä vauvan kanssa vastaa kantoliina. Se jättää kädet vapaaksi pesemään pyykkiä, laittamaan ruokaa, keinuttamaan, lukemaan lehteä, syömään, puhumaan puhelimessa ja vaikka kirjoittamaan tätä blogia. Ostoksilla käynti on hauskaa vauva kantoliinassa. Ihmiset ovat todella ystävällisiä. (Ainoa huono puoli on, että vaatteiden sovitus on mahdotonta.)

Minusta on rentouttavaa puuhailla omia juttujani kun vauva nukkuu kantoliinassa ja heiluu mukana tyytyväisenä. Kantoliina on todellinen hands-free -laite.

Kantoliinakuva: http://www.hugabub.com/
Tee: http://www.yogitea.nl/

Kultaa taikka kunniaa

2007-09-10T19:56:00.000+03:00

Sain Ritalta ja Heidiltä Schmooze-kunniamerkin. Se myönnetään esimerkillisille bloggaajille:

They don’t limit their visits to only the rich and successful, but spend some time to say hello to new blogs as well. They are the ones who engage others in meaningful conversations, refusing to let it end at a mere hello - all the while fostering a sense of closeness and friendship.

En muistakaan koska olen viimeksi saanut kunniamerkin. En koe itseäni mitenkään esimerkilliseksi bloggaajaksi, koska olen ollut niin hiljainen viime aikoina. Mutta ehkä Rita opettajana ajattelee, että juuri heikoimmat kaipaavat eniten kannustusta; se saa heidät yrittämään entistä enemmän. Kiitos!

Tilaisuus vaikuttaa gmo-asiassa

2007-08-20T16:28:00.000+03:00

Uutinen Finfoodin sivuilta:

EFSA on tutkinut Bayerin gm-soijan
Päiväys: 15.08.2007 14.00.00

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, EFSA on arvioinut muuntogeenisen glufosinaattia sisältäviä rikkakasvien torjunta-aineita kestävän soijan turvallisuuden. Saksalainen bioteknologiayritys Bayer CropScience on hakenut kyseiselle soijalle (A2704-12) käyttölupaa EU:n alueella. Kansalaisilla on mahdollisuus esittää EU:n komissiolle huomioita lausunnosta syyskuun 10. päivään asti.

Muuntogeeniselle soijalle (A2704-12) on haettu hyväksyntää kaikkeen elintarvike- ja rehukäyttöön, tuontiin sekä prosessointiin, mutta ei viljelykäyttöön. Muuntogeeninen soija (A2704-12) on kehitetty kestäväksi glufosinaatille, jota käytetään rikkakasvien torjunta-aineena.

Bayerin gm-soijaan on siirretty pat-geeni, jonka avulla soija on saanut kestävyyden glufosinaatti-torjunta-aineille. Hiirikokeiden mukaan kyseinen muuntogeeni ei aiheuttanut terveyshaittoja. Gmo-paneelin mukaan riski, että soija leviäisi luonnossa on erittäin pieni, sillä kyseistä muuntogeenistä soijaa ei tulla viljelemään Euroopassa.

EU:n komissio tekee päätösehdotuksen tämän gm-soijan markkinoille saattamisesta ottaen huomioon muun muassa EFSA:n lausunnon sekä kansalaisten kommentit. Lausunto on kokonaisuudessaan luettavissa EFSA:n internetsivuilla, jossa on julkaistu myös lausuntoon liittyviä asiakirjoja.

Kommentit annetaan internetin kautta osoitteessa:
http://ec.europa.eu/food/food/biotechnology/authorisation/public_comments_en.htm
Lomake on englanninkielinen, mutta kommentit voi jättää myös omalla äidinkielellä.

Lisätietoja: Evira, ylitarkastaja Raili Laine p. 020 77 25207
WWW: www.evira.fi/attachments/kasvintuotanto_ja_rehut/rehut/gmo/soija_a2704-12.pdf
Toimittaja: Outi Toivanen-Visti

Käy sinäkin Eviran sivulla lukemassa suomenkielinen teksti ja kommentoi. Kommentin voi jättää myös suomeksi. EU huolehtii kääntämisestä.

Minä jo kommentoin väitettä, että "gmo-paneelin mukaan riski, että soija leviäisi luonnossa on erittäin pieni, sillä kyseistä muuntogeenistä soijaa ei tulla viljelemään Euroopassa."

Tässä viitataan luonnolla vain Euroopan maiden luontoon. Entä Euroopan ulkopuolella olevat maat, joissa tänne tuotava gmo-soija viljellään? Onko oikein, että ne ottavat kuitenkin riskin? Mielestäni asiaa pitäisi ajatella globaalisti.

Voikos sen paremmin sanoa

2007-08-18T20:56:00.000+03:00

Pidä huolta itsestäs ja niistä, jotka kärsii.
Anna almu sille, joka elääkseen sen tarvii.
Muista siellä rakentaa, missä koti maahan sortuu.
Koeta niita rohkaista, jotka päätöksissään horjuu.

Sillä jokainen, joka apua saa,
sitä joskus tajuu myös antaa,
tajuu myos antaa, tajuu myös antaa.

Pidä huolta luonnosta, se susta huolen pitää.
Pidä kii päätöksistä, niistä voima itää.
Muista, vanhukset ei kuulu vanhainkotiin.
Toimi niin, ettei nuorukaiset joudu uusiin sotiin.

Pave Maijanen: Pidä huolta

LSO:n, HK:n ja Atrian liha boikottiin, samoin Raisio

2007-07-16T10:42:00.000+03:00

Helsingin Sanomat 9.7.2007:

LSO Foods on ryhtynyt tuomaan Suomeen geenimuunnellusta soijasta tehtyä rouhetta sikojen rehuksi. LSO:n tuontipäätös on merkittävä päänavaus, koska osuuskunnalla on noin 40 prosentin markkinaosuus Suomen sianlihamarkkinoista. Tähän saakka Suomeen on tuotu vain pieniä määriä gm-soijaa, josta on tehty turkiseläinten ja sikojen rehua.

LSO:lla oli viime vuoden noin 780 sianlihan tuottajaa, jotka kasvattavat eläimiä HK Ruokatalolle.

Turun Sanomat 13.7.2007:

LSO Foods alkoi jo kesäkuussa tuoda geenimuunneltua soijaa, ja Atria teki periaatepäätöksen geenirehun käyttämisestä tällä viikolla. Varsinais-Suomessa on jo muutamia sikatiloja, joilla käytetään geenimuunneltua soijarehua.
Suomen suurimpiin rehuntuottajiin kuuluva Raisio alkaa tuoda geenimanipuloitua soijaa sian- ja siipikarjanrehun raaka-aineeksi todennäköisesti ensi vuonna.

Vielä reilu kolme vuotta sitten Atria ilmoitti pidättäytyvänsä geenimanipuloitujen raaka-aineiden käytöstä. Kuluttajien asenteiden sanottiin vaikuttavan päätökseen: "Haluamme kuunnella kuluttajan ääntä. Geenitekniikka kiistämättä aiheuttaa hämmennystä kuluttajien keskuudessa."

Mitenköhän tilanne on muuttunut? Nyt olisi oikea aika äänestää jaloilla.

Puolueettoman GM-foorumin sivuilta löytyy mielenkiintoisia esimerkkejä siitä, kuinka kasvien geeniperimään puuttuminen on tuonut yllättäviä sivuvaikutuksia. Esimerkiksi muunnettujen virusgeenien ja hyönteisvirusgeenien siirtäminen viljelykasveihin voi synnyttää erittäin elinvoimaisia ja helposti tarttuvia uusia viruksia.

Yksi huolenaiheista ovat niin sanotut koodinsekoittajat:

Koodinsekoittajien takia GM-kasveihin siirretyt vieraat geenit voivat tuottaa monia asiaankuulumattomia proteiineja, ”jotka voivat vaikuttaa arvaamattomalla tavalla ekosysteemeihin ja ihmisen terveyteen.” [2]
Geenien ja koodinsekoittajien välinen suhde on muotoutunut vähitellen osana DNA:n vuosimiljardeja kestänyttä evoluutiota.
Niiden yhteistyötä ei ymmärretä vielä täysin edes saman lajin sisällä; saati että osattaisiin ennustaa, miten ne toimivat, kun yhden lajin geeni törmää toisen lajin koodinsekoittajaan. Jättävätkö koodinsekoittajat vieraan geenin huomiotta vai yrittävätkö ne muuttaa sen antaa ohjetta niin, että vahingossa syntyykin proteiini, joka on kenties myrkyllinen, aiheuttaa allergiaa tai aikaansaa jonkin aivan uuden sairauden? Vaikea vastata, etenkin kun tällaista mahdollisuutta ei yleensä tutkita.

Viime keväänä uutisoitiin valtavista mehiläiskuolemista Yhdysvalloissa, joihin yhtenä syynä saattaa olla geenimanipuloitujen kasvien viljely.

Suomeen tuotava geenimuunneltu soijarehu kestää Raision mukaan paremmin torjunta-aineen ruiskutuksen sadon kasvun aikana. Geenimuunnellun soijarehun käyttäminen on Yhdysvalloissa lisännyt torjunta-ainemääriä.

Suomen Rehu, joka tuottaa puolet Suomessa käytettävästä rehusta ei ole toistaiseksi tehnyt päätöstä geenimuunnellun rehun käytöstä, mutta "nyt on selvästi uuden arvioinnin paikka", toteaa yhtiön toimitusjohtaja Erkki Lepistö Turun Sanomissa.

Ilmoitin HK Ruokatalon asiakaspalautteeseen, etten enää osta heidän sianlihatuotteitaan ja kehoitan muita tekemään samoin: http://tuotteet.hk-ruokatalo.fi/portal/suomi/tuotteet/kuluttajapalvelu/

Maailman ympäristöpäivä

2007-06-05T08:35:00.000+03:00

Rikkaissa maissa meidän tulisi elää yksinkertaisesti,
jotta muut voisivat yksinkertaisesti elää.

ASPO:n johtaja, fysiikan professori Kjell Aleklett
(Association for the Study of Peak Oil&Gas)

Aamulehti sunnuntai asiat 3.6.2007

Kasvu

2007-04-14T17:21:00.000+03:00

Sieltä te taas puskette urhoolliset päänne,
mustasta mullasta.

Oletteko samoja kuin viime keväänä, vai eri?
Missä olitte talvella, olitteko olemassa?

Minä olen sama ja eri.
Talvella olemassa, mutta vähemmän kuin keväällä.

Runotorstain aiheena Kasvu.

Paljon onnea vaan

2007-04-11T11:01:00.000+03:00

Blogini vuosipäivä tuli ja meni, puolentoista kuukauden hiljaisuuteni aikana. Välillä on parempi pitää turpansa kiinni, jos tuntuu, ettei ole mitään tähdellistä sanottavaa.

Joka tapauksessa: paljon onnea, Hätiköityjä päätelmiä! Olet kasvanut jo vauvasta taaperoksi, ihan huomaamatta. Niinhän se usein tapahtuu.

Että voi

2007-02-22T09:03:00.000+02:00

Että voi tulla suureksi
on oltava hyvin pieni
Että voi olla auringonkuuma
on oltava kuunviileä
Että voi rakastaa
pitää osata vihastua
Että uskaltaa kuolla
pitää uskaltaa elää.

Vain haaleus, välinpitämättömyys, pystyynkuoleminen
on kiellettyä.

Osallistun Runotorstaihin. Viikon aihesana on vastakohdat.

Individualismista massayhteiskuntaan

2007-02-21T10:58:00.000+02:00

Uusimmassa Kauppalehden Pressossa oli ajatuksia herättävä juttu, Avuttomien yhdyskunta (s. 10-13). Kuvittelemme elävämme individualismin aikakautta, mutta asia saattaakin olla ihan päinvastoin. Filosofian professori Timo Airaksisen mukaan kansa on infantilisoitumassa. Olemme eläneet valistuksen aikaa 1700-luvulta tähän päivään, mutta nyt se on päättymässä.

Artikkeliin ei pysty tekemään suoraa linkkiä, joten lainaan sitä tässä aika pitkästi. Suuri osa jutusta kertoi nykyajan ihmisten uusavuttomuudesta, mutta minua kiinnosti erityisesti sen käsittelemä ajatus massayhteiskunnasta:

- Kantilaiseen valistuksen aikaan on kuulunut käsitys, että ihminen elää järjen, sivistyksen, koulutuksen ja tasa-arvon aikaa. Immanuel Kant ja hänen aikalaisensa näkivät lapselliseksi käyttäytymiseksi sen, että kunnioitetaan auktoriteetteja, kuten kuningasta tai uskontoja. He opettivat, että ihmisen pitää itse funtsia, miten asiat ovat. Valistus oli siis järjen aikuisuutta.
Mutta nyt tämä järkevä, valistunut ihminen on kohdannut loppunsa. Airaksisen mielestä individualismin aika on ohi. Tilalle on tullut massayhteiskunta, jossa turvallisuuden ja tehokkuuden nimissä ihmiset puristetaan homogeeniseksi massaksi, joka syö samaa ruokaa, matkustaa samoihin lomakohteisiin ja katsoo samoja televisio-ohjelmia.
- Silloin yksilöllisyys jää sen varaan, että kaupassa on sata erilaista ketsuppia. Moderni länsimainen ihminen luulee olevansa muodikkaasti individualisti, mutta onkin vahvojen auktoriteettien kaipuussaan niin ulkona omasta elämästään, että marssii varmuuden vuoksi samaan suuntaan kuin muut, sillä se tuo turvaa.
- Ennen oli paavi ja Kekkonen. Nyt auktoriteetti on näkymätön. Kuka se on? Missä se on? Se ei ole missään ja kaikkialla. Siksi meillä on valtavat paineet yhdenmukaisuuteen, sillä meitä valvotaan koko ajan, vaikka kukaan ei tiedä kuka meitä valvoo.
Juuri tässä piilee Airaksisen mielestä infantilisoitumisen ydin: auktoriteetin näkymättömydessä. Rakkaus- ja terveysvalmentajat ovat aikamme paaveja, ihmisen käyttöoppaat aikamme raamattuja.

Luovien ja erilaisten ihmisten olemassaolo on yhteiskunnan elinehto. Airaksisen mukaan kiristyneet turvallisuus- ja tehokkuusvaatimukset tekevät länsimaisista yhteiskunnista valvontakoneistoja, jotka pakottavat ihmiset samaan muottiin. Ihmisiä lokeroidaan ja luokitellaan. Heitä pidetään ruodussa ja lauhkeina viihdekulttuurin avulla.

Airaksinen puhuu jutussa osittain samasta asiasta kuin mistä keskusteltiin Voimalassa kaksi viikkoa sitten Elämmekö ylipsykologisoinnin aikaa ja A-talkissa neljä viikoa sitten Pelotellaanko kolesterolilla. Myös mainio kirja Miten meistä tuli potilaita osuu samaan aihepiiriin.

Naistenlehdet ovat täynnä juttuja, jotka opastavat naisia meikkaamisessa, ihmissuhteissa, seksielämässä, kodin hankinnoissa, pukeutumisessa. Usein teemana on se, että nainen ei osaa jotakin asiaa ja lehden pitää kertoa se hänelle, mielellään puolen vuoden välein, jos on päässyt unohtumaan. Vauva-lehdet ovat vielä pahempia. Televisio tulvii erilaisia elämäntapaohjelmia. Niitä ei vielä kymmenisen vuotta sitten ollut ollenkaan.

Miten pärjättiin ennen kuin löytyi näitä asiantuntijoita, jotka neuvovat ja varottavat meitä ja kertovat miten meidän pitäisi elää, ohjaavat meitä muka johonkin määrittelemäänsä ihanteelliseen elämään? Jos ongelmia ei ole, niitä tehdään, kuten psykologian alalla.

Tavoitteena on mahdollisimman hajuton ja mauton, normaalin muottiin helposti solahtava ihminen. Helposti ohjailtava, harmiton, siisti. Kolesteroliton, vähäkalorinen. Riittävästi kuluttava, mutta oikeita tuotteita. Sellainen, joka oikeasti kuvittelee elämänsä muuttuvan paremmaksi kun hän saa uuden sisustuksen. Ihminen, jolle yksilöllisyyttä edustaa erilainen kännykän soittoääni ja persoonalliset kuoret. Ihminen, jolla ei ole omia haluja ja ajatuksia tai jos on, ainakin sellaisia, jotka eivät poikkea massasta.

Laulu kuolevan sängyn vieressä

2007-02-14T14:52:00.000+02:00

Hiljainen vieras.
Odotamme sinua,
rauhallisina, vastahakoisesti.
Kuinka voi odottaa ja pelätä yhtä aikaa?

Hiljainen vieras,
se kaikkein hiljaisin.
Tuletko luoksensa yöllä?
Sinä hiljennät meidätkin.

Hiljainen vieras,
käymme vuorollamme itkemässä
kun huomaamme,
olet osaksi jo täällä.

Hiljainen vieras,
vai lienetkö ystävä?
Vielä syksyllä huusin päin kasvojasi,
nyt jo odotan sinua.

Ystävyys

2007-02-14T10:01:00.000+02:00

Ystävyys on elämän tärkeimpiä asioita.
Kukapa tahtoisi elää ilman ystäviä,
olkoonkin että hänellä olisi kaikki muu hyvä.

Aristoteles

Hyvä Ilta-Sanomat

2007-02-13T10:42:00.000+02:00

Kerrankin iltapäivälehdissä on jotain hyvääkin. En ole enää lukenut niitä, koska en halua kuulla yksityiskohtaisia juttuja onnettomuuksista. Minulle jäävät sellaiset mieleen joskus vuosikausiksi. En myöskään pidä ihmisten pilkkaamisesta ja ilkeilystä ja tunnen myötähäpeää ja -tuntoa useita säännöllisesti iltapäivälehdissä esiintyviä ihmisiä kohtaan.

Lisäksi kärsin jo muutenkin infoähkystä enkä halua rasittaa pientä päätäni julkkisjuoruilla ja muilla hirvittävän tärkeillä asioilla.

Mutta tämä oli hyvä juttu:

Oletko eko vai öky?13.2.2007 07:01
Elätkö ökyelämää vai ekoarkea?

Elämäntapasi vaikuttaa osaltaan siihen, pelastuuko maapallo vai tukehtuuko se sinun ja muiden kanssaihmisten aiheuttamiin päästöihin.

Mutta mikä elämäntapa Suomessa tuhoaa eniten maapalloa, mikä puolestaan vähiten?

- Kuluttaminen on se pahin. Mitä enemmän kuluttaa, sitä enemmän tarvitaan tuottavaa maapallon pinta-alaa sen tuottamiseen, tiivistää suojelujohtaja Jari Luukkonen Maailman luonnonsäätiö WWF:stä.

Luukkosen mukaan suurimman uhan suomalaisittain ajateltuna muodostaa bensasyöpön citymaasturin omistaja, jolla on ison asunnon lisäksi hiihtomökki Lapissa, piilopirtti Saimaalla tai saaristossa sekä kruununa tukikohta etelän auringossa. Suhaaminen niihin ja takaisin sekä huviloiden pitäminen peruslämmöillä tyhjilläänkin ei ole ekologisesti järkevää. Jokainen puoliksi käytetty rakennus pienentää omalta osaltaan maapallon keuhkoja.

Vähäisemmän uhan maapallolle muodostaa kerrostaloasuja, jonka koti lämpiää kaukolämmöllä ja jossa elektroniikka pörisee tuulisähköllä.

- Jos matkailee, niin mieluummin esimerkiksi vuokramökissä, joka ei loju tyhjillään pitkiä aikoja, vaan jota muutkin hyödyntävät.

Hyvä pointti tuo turhan matkustelun välttäminen ja se, että kerrostaloasuja itse asiassa elää usein jopa ekologisemmin kuin haja-asutusseudulla asuja, monestakin syystä (joita ei tässä kaikkia mainita). Sitä ei aina tule ajatelleeksi.

Ilta-Sanomilla näyttää olevan oikein ilmasto-osio, Pelasta pallosi, ilmastotesteineen. Itse vaikutan testin mukaan olevani ilmastotavis kymmenellä pisteellä. En lajittele kuin paperit ja biojätteet ja käytän tiskikonetta, eli suomeksi olen laiska ja mukavuudenhaluinen. (Piiskaa vähän itseään.)

Kesälomalla aion sentään vuokrata lähistöltä mökin sen sijaan, että matkustelisin ympäriinsä. Suosin muutenkin junaa autoilun sijaan (vaikka sitäkin harrastan melkein päivittäin, hyi minua) ja vältän erityisesti lentomatkustelua. Työn puolesta olen kyllä joutunut kasvattamaan ekologista jalanjälkeäni siinäkin suhteessa. Muutama viikko sitten tosin kieltäydyin palaverista Kööpenhaminassa ja sain järjestettyä sen junamatkan päähän Helsinkiin. Siinä säästyi monta gallonaa öljyä ja hiilidioksidiakin tuprusi vähemmän taivaalle.

Lisää aiheesta, mm. keskustelua ja ekolupauksia.

Chinese Mary Jane

2007-02-08T12:57:00.000+02:00

Letit, polvisukat, hame
ja kiinantossut.
Kevätaurinko paistaa.
Kutsu kesälomalle.

Kiinantossut löysin lähikaupasta,
pikkutyttöjen aarreaitasta,
neljätoista markkaa yhdeksänkymmentä penniä.
Kuukauden viikkorahat vai maksoikohan ne äiti.

Tossujen päällinen on vaaleansinistä samettia,
pohja mustaa kumia. Haluan ensi kesänä
samanlaiset, kun jalka on kasvanut.
Ja sitä seuraavana.
Ja sitä seuraavana.

Chinese Mary Jane Shoes.

Etsin netistä, intianbasaarista,
Friscon Chinatownin kymmenistä kojuista.
Siellä ei ole oikeanlaisia,
samettipintaisia.
Ja tuoksukin puuttuu.

Onneksi matkakumppanini on nainen.

Vihdoin tärppää, kuukausien päästä, Pasilan asemalla.
Keskellä talvea.
Juuri oikea tuoksu,
(jota ymmärtämättömät sanovat hajuksi),
musta pehmeä samettipinta.

Tossut odottavat minua vaatehuoneessa.
Niiden tuoksu tavoittaa minut huoneen perältä
kun avaan oven.

(Hullu imppaa kiinantossuja.)

Odotamme kevätaurinkoa,
kutsua kesälomalle.
Letit, polvisukat, hame
ja kiinantossut.
Tai ainakin ne tossut.

Osallistun Runotorstaihin, inspiraationa tekstilainaus kengistä.

Herkkähipiäisen pesuainelöytö

2007-02-06T10:15:00.000+02:00

Ostin reilu viikko sitten sukulaiseni suosituksesta kokeiltavaksi paketin intialaisia pesupähkinöitä.

Olin aiemminkin kuullut aika uskomattoman oloisista kuorista, joita laitetaan pyykin sekaan ja joilla pyykki kuulemma peseytyy yhtä puhtaaksi kuin synteettisillä pesuaineilla. Kun sukulaiseni väitti niiden toimivan, uskalsin ostaa paketin, joka maksoi 7,90 €, ja jolla pesee 80 koneellista pyykkiä.

Olen kokeillut pesupähkinöitä nyt noin viiden koneellisen verran ja pyykistä on tullut jopa parempaa kuin vanhoilla pesuaineilla. (Anteeksi, jos tämä kuulostaa mainokselta, mutta olen aika innoissani.) Pyykki on putipuhdasta, ei haise/tuoksu millekään ja on huomattavasti pehmeämpää kuin ennen. Lisäksi se tuntuu sopivan mainiosti atooppiselle iholleni.

Kaupassa oli myös jaossa kopioita Keskisuomalaisessa syksyllä olleesta jutusta, jossa joku pesutekniikan professori testasi pesupähkinöitä. Hän oli pessyt niillä hikisiä ja likaisia marjastusvaatteita ja ihmeekseen kaikki lika ja mustikkatahrat olivat lähteneet. Hän tuntui pitävän pesupähkinöitä kelpo vaihtoehtona, mutta muistutti, että välttämättä ihan kaikenlainen lika ei niillä lähde, joten rinnalla voi käyttää jotain toistakin pesuainetta, jolla pesee välillä.

Sukulaiseni kyllä väittää, että kaikki vaatteet ovat tulleet putipuhtaiksi ja niin moni muukin, mitä olen netistä katsonut. Lisäksi pesupähkinät tulevat tosi halvaksi, alle 10 senttiä koneellinen. Ne sopivat allergikoille muita allergiapesuaineita paremmin. Ne ovat myös täysin ekologisia ja kompostoitavia.

Olen ihan aivopesty pesupähkinöille.

Pesupähkinöitä myyvät ainakin:

Punnitse ja Säästä
Ruohonjuuri
Ekolo
Maailmankaupat mm. Uusivaihde
Maaemo ja jälleenmyyjät

Kuvat: Uusivaihde
Tunttarulla

Keitä me olemme

2007-02-05T11:01:00.000+02:00

voiko lehti kapinoida puuta vastaan
voiko lumihiutale pakkasta
tai laulu laulajaa

Sattuma

2007-02-02T10:15:00.000+02:00

Hei
Hauska yhteensattuma

Viidestä miljoonasta vuodesta
satumme olemaan tällä pallolla
samaan aikaan
juuri tällä sekunnilla

Asumme samassa maassa
samassa kaupungissa
samaa katua tallaamme

Hauska tavata

Mikä yhteensattuma

Osallistun Runotorstaihin, viikon aihe Sattuma.

Torstaina 5 minuuttia kynttilänvalossa

2007-02-01T12:12:00.000+02:00

Maailmanlaajuisesti suurin mielenosoitus ilmastonmuutosta vastaan

Sammuta sähkölaitteet torstaina helmikuun 1. päivä klo 19.55-20.00.
Viisi minuuttua, ei energian säästämiseksi vaan herättääksesi maailmanlaajuista huomiota.

Helmikuun ensimmäisenä voit osallistua maailmanlaajuisesti suurimpaan mielenilmaukseen ilmastonmuutosta vastaan!

Lukuisat ympäristöjärjestöt pyytävät planeettamme ihmisiä pitämään viiden minuutin hiljaisen hetken.

Jokainen sammuttakoon kaikki valot ja sähkölaitteet 19.55 ja 20.00 välillä kiinnittääkseen toisten asukkaiden, tiedotusvälineiden ja poliitikkojen huomion päivittäiseen energian tuhlaukseen.

Mielenilmaus kestää vain 5 minuuttia, ei maksa mitään, mutta osoittaa hallituksille, että ilmastonmuutoksen tulee olla maailman poliitikkojen asialistan kärjessä.

Miksi juuri tämä päivä?

Helmikuun ensimmäisenä YK julkaisee uusimmat tutkimustulokset ja tosiasiat ilmastonmuutoksesta.

JOTEN... SAMMUTA!

Oekonews - kutsuteksti saksaksi ja englanniksi
He tekivät aloitteen - sivut ranskaksi
Käytännön toteutuksesta - mm. Eiffel-tornin valot sammutetaan

Levitä sanaa!

"Rahat oli maksettu ja sitten nettisivut vain katosivat"

2007-01-29T12:01:00.000+02:00

Luin lauantaina Gnothi Seautonin jutun, jossa hän kertoi joutuneensa netissä huijausyrityksen kohteeksi ollessaan moottoripyöräostoksilla. Hänet pelasti ilmeisesti terve varovaisuus ja viime kädessä firman taustatietojen selvitys googlettamalla.

Illalla selailin Aamulehteä ja sattumalta sielläkin oli juttu samasta verkkohuijarista, otsikolla "Rahat oli maksettu ja sitten nettisivut vain katosivat". Tällä kertaa tarina ei siis loppunutkaan yhtä onnellisesti:

Vaaleanvihreä Triumph Speed Triple -moottoripyörä vei kesällä 2005 tamperelaisen Joonas Kanervan sydämen. Nykyajan malliin ihastus syntyi netti-ilmoituksen perusteella. Mies löysi ison, tuhatkuutioisen katupyörän suosituilta www.mobile.de-sivuilta.

Kanerva otti sähköpostitse yhteyttä yhteyttä myynti-ilmoituksen jättäneeseen brittiläiseen Bennie L. Walkeriin. Walker kertoi muuttaneensa juuri Saksasta Lontooseen työn perässä ja pyörä jäi tarpeettomaksi.

- Ihan järkevän kuuloinen tarina, Kanerva sanoo.

Kanerva kyseli pyörästä tietoja, ja myyjä toimitti ne Kanervan mielestä asianmukaisesti.

Walker ehdotti, että moottoripyörän toimituksessa Suomeen käytettäisiin pientä lontoolaista kuljetusfirmaa nimeltä Leone Trans LTD. Myyjä antoi firman yhteystiedot, yhteyshenkilönä toimi Artur Opuchovic. Maksunvälitysyhtiöt toimivat yleisesti kaupanteossa ikään kuin ulkopuolisena luottohenkilönä.

Kanerva surffasi yrityksen tyylikkäästi taitetuilla verkkosivuilla ja kaikki tiedot vaikuttivat olevan kohdallaan yhteistyökumppanien nimiä myöten.

Kanervan piti enää maksaa kauppasumma, 4 300 euroa, yrityksen Opuchovicin tilille.

- Kun siirsin rahat, pankki totesi, että kyseessä on oikea tili, henkilö vaikuttaa olevan olemassa ja että lontoolainen pankki on luotettava pankki, Kanerva kertoo.

Välittäjäyritykseltä Kanerva sai koodin, jonka avulla pyörän liikkeitä voi seurata nettisivuilta.

- Seurasin siinä pari viikkoa, että tuolta se tulee. Nyt se on lähtenyt Lontoosta, nyt se on laivalla, nyt se on Tukholmassa.

Kunnes yhtäkkiä: sivut katosivat.

Brittipoliisi ilmoitti, ettei pysty tekemään mitään. 4300 euroa oli siis lopullisesti mennyttä.

Kanervan tapaus on kesältä 2005, joten sama huijaustekniikka on toiminut jo pitkälti toista vuotta, vähintään. Kuinkahan monta pyöränostajaa tässä ajassa on tullut huijatuksi?

Ponnistus

2007-01-25T10:35:00.000+02:00

Kaksi kuukautta Synnytän rentoutuneena.
Kuuntelen cd:ltä lempeää ääntä,
joka kertoo, että mitä enemmän ponnistan,
sitä paremmalta tuntuu.

- Synnytä rentoutuneena,
sen nimikin on paradoksi, Tiina toteaa.

Mutta minä synnytän ja synnytän,
joka päivä äitiyslomani ajan,
kunnes potkaiset kalvon puhki
ja pääsen kokeilemaan käytännössä.

Kolmantena päivänä kolmas lääkäri
huomaa sinun yrittävän nenä edellä.
Ei niin mahdu, vauvakulta.

Ennen kuin ehdin vauva sanoa,
makaan setien ja tätien ja letkujen ja ruiskujen
keskellä vihreän verhon takana
ja kuulen parkaisusi.

Siinä oli minun ponnistukseni.

Osallistun taas Runotorstaihin, viikon aiheena Ponnistus.

Sydämenlaajennusta

2007-01-23T12:24:00.000+02:00

Heidihahmolla oli tänään hirveän hyvä kirjoitus ihmisten luokittelusta.

Vaikuttaa mielenkiintoiselta tuo Dalai Laman kirja Avosydämin. Pitääkin joskus varmaan lukea se. Heidihahmo referoi:

Hän varoittaa myös luulemasta itseään muita paremmaksi. Varoittaa siis omahyväisyydesta, ylimielisyydestä ja ylpeydestä. Hän hienosti ottaa oman itsensä esimerkiksi! Kyllä, itse Dalai Lamakin tuntee välillä omahyväisyyttä. Tottakai. Hän korostaakin olevansa samanlainen kuin kaikki muut. Mutta näin hän tekee tuossa tilanteessa:

"Kun itse koen ylimielisyyden tunteen, "Hei, minä olen jotain erikoista", sanon itselleni: "On totta, että olen ihminen ja buddhalainen munkki. Siksi minulla on suuri tilaisuus edetä henkisellä polulla kohti buddhatilaa." Sitten vertaan itseäni pieneen hyönteiseen edessäni ja ajattelen: "Tämä pieni hyönteinen on hyvin heikko; sillä ei ole kykyä pohtia filosofisia kysymyksiä. Sillä ei ole taitoa kehittää altruismia. Vaikka minulla on mahdollisuuksia, käyttäydyn näin typerästi." Jos arvioin itseäni tältä kannalta, hyönteinen on ehdottomasti rehellisempi ja vilpittömämpi kuin minä."

Hyvin sanottu itsensä pitämisestä muita parempana. Minullakin on välillä hieman taipumusta itseriittoisuuteen... Yritän silloin ajatella niin, että sille jolle on lusikalla annettu, voi lusikalla vaatia ja jolle kauhalla, kauhalla. Eli vähän sama idea kuin mitä Dalai Lama sanoi hyönteisestä.

Kaikki ihmiset syntyvät erilaisiin olosuhteisiin ja ovat erilaisia ja niillä eväillä täytyy pärjätä jotka on saanut.

Jos siis olen ollut niin onnekas, että olen saanut hyvät eväät, voi minulta olettaa enemmän kuin joltain, jolle on annettu vähemmän. En voi siis tuntea itseäni ketään paremmaksi missään tilanteessa, koska en ole elänyt hänen elämäänsä.

Luokittelusta vielä: Kerroin, että tunnen pari todellista narsistia. Kun joku ihminen luokitellaan tietynlaiseksi, esimerkiksi narsistiksi, on hyvin ikävää, että häneltä usein sen jälkeen odotetaan aina narsistista käyttäytymistä teki hän mitä tahansa.

Kun narsisti tarjoaa apua, toinen ajattelee, että tämä vain haluaa tuoda itseään esille, koska tarjosi sitä suurieleisesti juuri kuin paikalla oli kuulijoita. Sen sijaan, että toinen ottaisi mielissään avun vastaan, hän suuttuu. Ja tämä on tosielämästä.

Kaikki yhtä suurta kysymystä, jota ei olekaan

2007-01-19T10:29:00.000+02:00

Miksi

mahdoton sana

Kaikki vastaukset

tässä ja nyt

ei ole mitään tietämisen arvoista,
joka pitäisi kaivaa esiin.
Nostat kiven ja vastaus on siellä,
halkaiset kannon ja siellä se on.

Tuuli sen kertoo
Kävyn suomuista sen löydät
Järven aallot sen tuovat eteesi.

Osallistun jälleen Runotorstaihin, viikon aiheena Miksi.

Aah

2007-01-16T13:50:00.000+02:00

Todellisen joogin mieli on niin tyyni,
että ukkonen voi tuudittaa hänet uneen.

Mahadma Gandhi (1869-1948)

Uusimmasta kirjalöydöstäni Mohandas Gandhi: Rauhan ja rakkauden tie.
Suosittelen vahvasti (ainakin & varsinkin Heidihahmolle, GS:lle, Anton L:lle ja Ritalle.)

Huono runo

2006-12-14T13:38:00.000+02:00

Kohtaan kasvottomat kasvosi
aidanseipäiltä parahtaa antiloopin naukaisu
tasakattoiset talot niiaavat kodittomille päivillesi
huudan hiljaiseen tuuleen
Missä, missä on sinun kävelykeppisi.
Tuskaa, irtoilevia raajoja
Maailma! Minä elän tulessa!

Runotorstaissa oli haasteena kirjoittaa oikein paska runo. Inhoan tekotaiteellisuutta.

--
Vielä lisäys, että tekotaiteellisuutta tai taiteellisuutta ei ulkopuolinen voi arvioida toisen teoksesta, mutta omastansa voi. ;)

Pää kääreessä ja sen alla silmät

2006-12-08T12:39:00.000+02:00

Tummatukkainen nuorukainen,
se, jonka silmät liikkuvat,
on hikoillut tänään koko päivän.

Kohta ambulanssimiehet tulevat.
Hoitaja juoksuttaa pöydältä kortin perään,
sen, jossa lukee:
"Parane pian Jarkko! Kyllä me pian taas
väännetään kättä yhdessä."

Osallistun Runotorstaihin.

Mælk er en vigtig kilde til kalk og andre næringsstoffer

2006-12-01T13:55:00.000+02:00

Terveisiä taas harmaasta, mutta iloisesta Kööpenhaminasta!

Tällä kertaa kyselin vähän paikallisilta heidän maidonjuontitottumuksistaan. Kuulin, että Tanskan viranomaiset suosittelevat aikuisille puoli litraa maitoa päivässä. Siksi heistä on kätevää juoda puolet siitä lounaalla.

Maitoa pidetään hyvin terveellisenä. Tanskalaisilla on sen ansiosta kuulemma vahva luusto.

When in Rome, do as Romans do. Minäkin otin lounaan kanssa kyytipojaksi pikku tölkin maitoa. Tunsin itseni heti oikein terveeksi.

Kuva: Arla DK

Kaamos

2006-11-24T09:57:00.000+02:00

Kaamos tuo kaaoksen,
pimeyden, paatoksen
syöksytään juoksujalkaa
kohti pimeää
joulukatua
tai jäädään kotiin lepäämään
pimeään pesään
pikku pikku pesään
omaan pimeään kaamokseen
kaaokseen, kotiin,
joka täytyisi siivota
mutta kun ei jaksa
ei ehdi.

Osallistun Runotorstaihin, viikon aiheena Kaamos.

Teräviä huomioita Tanskasta

2006-11-22T09:10:00.000+02:00

Olin Tanskassa vain yhden päivän ja ehdin näkemään erään suuren toimistorakennuksen ja lentokentän. Tältä pohjalta onkin hyvä kirjoittaa syvällä rintaäänellä näkemyksiä Tanskasta:

Tanskassa aikuisetkin juovat ruuan kanssa maitoa. Muutenkin tanskalaiset juovat paljon maitoa. Sitä löytyy joka lähtöön. Toimistojen jääkaapit ovat täynnä erilaisia maitopurkkeja siltä varalta, jos työntekijän yllättää taas yhtäkkiä kova maidonhimo.

Tanskalaiset ovat kovia tupakoimaan. Työpaikoillakin on suuria viihtyisäksi laitettuja tupakkahuoneita ja niitä käytetään ahkerasti. Eli välillä maitoa ja sitten taas tupakkaa.

Tanskalaiset taksikuskit kaahaavat ihan eri tavalla kuin suomalaiset. Voisi puhua jopa puhtaasta välimerenmallista. Tanskassa on valtavasti takseja ja jopa sadan metrin taksijonoja.

Siinä se. Nyt tekin tiedätte tärkeimmät asiat Tanskasta.

Terveisiä Kööpenhaminasta

2006-11-21T11:49:00.000+02:00

"There is something rotten in the state of Denmark."

Ei vaan, mukavaltahan tämä näyttää. Sen verran kuin näkee, kovin on sumuista. Illalla tulen jo takaisin, halusin vain lähettää teille terveisiä Ulkomailta.

Valkoisia tankoja

2006-11-17T22:02:00.000+02:00

höngin valkeita
sanoja. askeleeni
ovat valkeat.
lumi pesee minutkin
lempiväriseksensä.

---

punainen shampoo
vaahtoaa kädessäsi
niin valkoiseksi.
koska opit tekemään
punaisesta valkeaa?

---

jos haluat niin
kerron sinulle pienen
valkoisen valheen
jos kovasti haluat
rakkaani jos haluat

Osallistun jälleen runotorstaihin. Viikon aihesana on valkoinen.

Suomi, viili ja sauna

2006-11-17T16:35:00.000+02:00

Ingmanin mainonta on perustunut pitkälti kotimaisuuden korostamiseen. Eilen ostamassani viilipurkissa, jonka parasta ennen -päiväys on 28.11., lukee edelleen näin:

Suomi, viili ja sauna

Hjalmar Ingman valmisti ensimmäiset Ingman-viilit rantasaunassa Sipoonjoen törmällä vuonna 1929.

Ilmeisesti mainos on tehty ennen päätöstä myydä Ingman ruotsalaisille. Oikeastaan viilipurkkiin voisi lisätä tarinan lopun:

Ruotsi, Tanska ja Arla

Robert Ingman myi 30 prosenttia meijeritoiminnasta tanskalais-ruotsalaiselle Arla Foodsille 8.11. 2006. Sopimuksen mukaan Arlalla on oikeus ostaa loput 70 prosenttia myöhemmin.

Sain nahkiaisen

2006-11-16T12:19:00.000+02:00

Työkaverini toivat minulle tänään lounaalta tullessaan yllätystuomisia. Pojat olivat ostaneet minulle kauppahallista nahkiaisen kun olin sanonut, etten ehdi tänään mukaan syömään.

Olen himoinnut nahkiaisia ainakin kaksi vuotta. Nam!

On minulla kyllä aika ihania työkavereita.

Toivottavasti pojat eivät pettyneet, kun en alkanut kirkua ja juossut pakoon.

Kuva: Arvo Kokkonen Oy

Kuin varjot hiljaa hiipivät ihmiset

2006-11-09T09:11:00.000+02:00

Marraskuu

Taas taivaanranta viluisna rusottaa
ja hämy harmaa vesille leviää
ja saater loitot sumuun peittyy,
onnelat kevät-unelmaini.

Kuin varjot hiljaa hiipivät ihmiset,
- ne paljon näyttää hetkessä kuihtuneen.
Kuin paljaat, luiset käsivarret
tuulessa vääntyvät puitten oksat.

Käy ilme kova kasvoille Elämän
ja rypyt syvät otsahan uurtuvat,
se uniin ilottomiin vaipuu.
Sammuvi auringon viime rusko.

Ja väre kylmä sydäntä kouristaa,
kuin eessä oisi päivät jo tuomion
ja muodot uudet elo saisi,
muodot varjojen valtakunnan.

Juhani Siljo

Eikö olekin ihanan kamala runo? Runotorstai on tämän viikon lomalla, joten pistin iloksenne tällaisen; rehellisen marrasrunon.

Täällä meillä on ainakin tänä aamuna erittäin sumuinen ilma.

Tehtävä ihmiskunnan hyväksi

2006-10-26T12:58:00.000+03:00

Katsoin eilen Atomic Cafén. Dokumentti oli surkuhupaisaa ja samalla syvästi järkyttävää katsottavaa. Esimerkiksi nuori amerikkalaissotilas maalaili siinä upeaa hetkeä kun hän pudotti atomipommin Nagasakiin jotenkin näin: "Pilvet väistyivät ja näin Nagasakin kaupungin. Se oli uskomattoman kaunis. Ihailin sitä hetken. Sitten pudotin pommin."

Huvittavimmasta päästä olivat amerikkalaisten kilpikonnavideot, joilla koululaisia opetettiin "suojautumaan" ydinpommilta ryömimällä pulpetin alle: Duct and cover!

Amerikkalaisten itseriittoisuus ja luulo omista kyvyistä atomipommi-nimisen uuden keksinnön kanssa oli pelottavaa katsottavaa. Olen aina vain taipuvaisempi uskomaan, että kaikki pahuus maailmassa juontaa lopulta juurensa ihmisten ylpeyteen ja itsekeskeisyyteen.

Kauheimmalta dokumentissa tuntui Bikinin saarelaisten kohtalo. He elivät eristyksissä paratiisisaarella ja ottivat amerikkalaissotilaat vastaan iloisina ja luottavaisina kuin lapset. Sotilaat pyysivät asukkaita lähtemään saareltaan väliaikaisesti osallistuakseen tehtävään ihmiskunnan hyväksi:

In February of 1946 Commodore Ben H. Wyatt, the military governor of the Marshalls, traveled to Bikini. On a Sunday after church, he assembled the Bikinians to ask if they would be willing to leave their atoll temporarily so that the United States could begin testing atomic bombs for "the good of mankind and to end all world wars." King Juda, then the leader of the Bikinian people, stood up after much confused and sorrowful deliberation among his people, and announced, "We will go believing that everything is in the hands of God."

Bikinin saarilla tehtiin kymmeniä ydinkokeita 1948-1958. Asukkaat altistuivat ydinlaskeumalle ja saivat myös välittömiä palovammoja. He eivät ole vieläkään voineet palata takaisin kotisaarellensa.

Lore Kessibuki:
"Bikini is like a relative to us: like a father or a mother or a sister or a brother, perhaps most like a child conceived from our own flesh and blood. And then, to us, that child was gone, buried and dead."

"Heti kun sota loppui, etsimme ainoan paikan maan päällä, jota se ei ollut koskettanut, ja pudotimme sinne pommin."
Bob Hope

Kuvat:
Conelrad Legacy Project
Bikini Atoll

Hanki käytä hylkää

2006-10-26T09:31:00.000+03:00

Hanki Käytä Hylkää
Elämämme mantra,
vauvasta asti.
Muovitetuissa kertakäyttövaipoissa.
Me likaamme, ulostamme, rikomme, sotkemme,
niistämme, syömme, juomme.
Yhden kerran, ja heitämme pois.

Äiti, missä on pois?
Se on kaatopaikalla kultaseni,
siitä sinun ei tarvitse tietää mitään.
Tavarat lakkaavat olemasta kun ne heitetään pois.
Ne menevät tavaroiden taivaaseen, mistä ovat tulleetkin,
tavarataivaaseen.

Osallistun runotorstaihin. Tämän kertaisena aiheena on hylätty.

Viisi sikaa ja yksi vuosi lisää

2006-10-24T13:14:00.000+03:00

Katsokaapas mitä tämä tyttö sai tänään lahjaksi:

Sikoja ja muita sikahyviä lahjoja voi tilata KUA:sta. Minä annoin viime jouluna isälleni lahjaksi vuohenjuustoa ja vuohen.

Think pink

2006-10-23T13:55:00.000+03:00

Rauhoittaako? Tutkimusten mukaan tämä vaaleanpunainen väri, baker-miller pink, poistaa aggressiota ja tekee sen jopa mahdottomaksi.

Colorian mukaan väriä testattiin alunperin Seattlessa 1979 vangeilla:

Havaintojen mukaan vain 15 minuuttia sellissä riitti aggressiivisuuden lamauttamiseen, minkä jälkeen vaikutus näkyi ainakin puoli tuntia. Nykyäänkin aggressiiviset vangit lamautetaan vaaleanpunaisessa sellissä, jonka jälkeen heidät voidaan helpommin siirtää pysyvämpään paikkaan.

Testosteronia puhkuvat körmyniskat siis lamautetaan sulkemalla vartiksi tämänväriseen huoneeseen, jonka jälkeen heidät voidaan kiltisti taluttaa haluttuun paikkaan. Ja puolen tunnin vaikutus! Nerokasta!

Viisitoista mailia gallonalla

2006-10-20T17:14:00.000+03:00

Chevroletin uuden katumaasturin mainoskilpailu on poikinut mainoksia, joita ei sattuneesta syystä esitetä televisiossa. Bongasin tämän Pinseristä.

Tämä on parasta tällä saralla sitten Junttiauto.comin.

Syksy

2006-10-19T09:52:00.000+03:00

kauluri.
villahaalari.
villasukat.
myssy päähän.
haalarit.
kumisaappaat.
hanskat käteen.
heijastin.

syksy.

Runotorstaissa on tällä kertaa aiheena syksy.

Futuro soveltuu hyvin maisemaan

2006-10-17T13:53:00.000+03:00

Muistatteko Futuron?

Suomalaisen Futuro-talon esite vuosikymmenten takaa:

Futuro on valmistettu lujitemuovista, joka ei tarvitse hoitoa. Futuro soveltuu hyvin maisemaan ja on ulkonäöltään erilainen - avaruusajan asunto. Futuro-talo kestää kaikki sään vaihtelut ja sitä toimitetaan täyssähköistettynä sekä kaikilla mukavuuksilla varustettuna.

Futuron suunnitteli vuonna 1968 suomalainen arkkitehti Matti Suuronen hiihtomaja- ja kesämökkikäyttöön. Taloja valmistettiin muutama kymmenen kappaletta. Futuron kerrotaan olleen muun muassa Andy Warholin, Playboy-lehden ja Kuwaitin kuningasperheen käytössä.

Tässä Futuron sängyt ja Teletapit nukkumassa talossaan. Makuu- ja muiden tilojen yhdennäköisyys ei liene puhdasta sattumaa.

FUTURON TEKNISIÄ TIETOJA
Kokonaispaino: n. 3 000 kg
Korkeus: 4 m.
Läpimitta ikkunan korkeudella: 8 m.
Hyötypinta-ala ikkunan korkeudella: 50 m2.
Tilavuus: 150 m3

Kuvat: The Futuro House ja Schooltv

Ylpeys

2006-10-13T09:02:00.000+03:00

makaan kippurassa peiton alla
halaan polviani
yhtäkkiä tajuan

kaikki mitä minussa on,
on
muualta

mitään en ole itse tehnyt
en yhtään solua
en ensimmäistäkään

kaikki muualta
minussa

Osallistun runotorstaihin, viikon inspissana on ylpeys.

Meillä on jäljellä vain internet

2006-10-10T14:59:00.000+03:00

Anna Stepanovna Politkovskaja kirjoitti Aamulehdessä 15.9.2004:

Olemme syöksymässä takaisin neuvostoaikojen kuiluun, informaatiotyhjiöön, jossa oma tietämättömyytemme johtaa meidät tuhoon.
Meillä on jäljellä vain internet, josta tietoa on yhä vapaasti saatavilla.
Muiden, jotka haluavat jatkaa työtään venäläisenä journalistina, on pysyttävä täydellisesti Putinin talutushihnassa.
Muussa tapauksessa edessä saattaa olla kuolema luodin, myrkyn tai oikeudenkäynnin kautta - päätöksen sopivasta tavasta tekevät Putinin vahtikoirat, erikoisjoukot.

Lauantaina murhattu Politkovskaja haudataan iltapäivällä Moskovassa Trojekurovskojen hautausmaalle.

Rauha tämän urhean naisen muistolle.

Everything is broken up and dances

2006-10-08T15:51:00.000+03:00

Komposti kysyi minulta, mikä on mielestäni paras kuva Jim Morrisonista. Enpä ole miettinyt ennen asiaa, mutta tässä tulee muutama aikas mukavannäköinen kuva.

Tästä jo klassikoksi muodostuneesta levynkansikuvasta olen aina pitänyt. Samaa lookia on moni artisti myöhemmin tavoitellut, muun muassa laulaja Michael Hutchence INXS:n Suicide Blonde -videolla.

Knoppitietoa: Jim Morrison halusi, että hänen hiuksensa leikataan samaan tyyliin kuin Aleksanteri Suuren patsaissa.

Tämän kuvan löysin tänään. Kaunis kuva, rento asento, hauska tapetti. Tosi sympaattinen.

Toinen kuva tyylistä, jota on sittemmin kopioitu. Eikä siinä mitään pahaa, päinvastoin.

Haastan halukkaat osallistumaan samaan tehtävään.

Love Song

2006-10-08T14:13:00.000+03:00

Whenever I'm alone with you
You make me feel like I am home again
Whenever I'm alone with you
You make me feel like I am whole again

Whenever I'm alone with you
You make me feel like I am young again
Whenever I'm alone with you
You make me feel like I am fun again

However far away, I will always love you
However long I stay, I will always love you
Whatever words I say, I will always love you
I will always love you

Whenever I'm alone with you
You make me feel like I am free again
Whenever I'm alone with you
You make me feel like I am clean again

However far away, I will always love you
However long I stay, I will always love you
Whatever words I say, I will always love you
I will always love you

The Cure: Love Song
Robert Smith

Elävä arkisto

2006-10-02T14:44:00.000+03:00

Pitää vinkata, jos ei joku ole huomannut: Ylen Elävässä arkistossa on yli tuhat videoleikettä sadan vuoden ajalta. Siellä voi tehdä löytöjä!

Kapinallinen

2006-09-28T13:06:00.000+03:00

hissistä peruuttaa
moottoroidulla pyörätuolillaan
satavuotias, kuivettunut rusina
happiletkut nenässään
istuimen takana parit happipullot

menossa ulos lenkille
haukkaamaan raitista ilmaa

ihailkaa te vain häkkisiänne
siinä painaa minun sankarini

Osallistun runotorstaihin; viikon aiheena kapina, vallankumous.

Liikutus

2006-09-26T13:59:00.000+03:00

Ensimmäisen kerran itkin vasta hautajaisissa arkun nähtyäni. Siinä vaiheessa oli jo aivan pakko ymmärtää, että toinen on poissa, eikä tule takaisin. Ennen sitä oli niin helppoa kuvitella, että kaikki oli vain unta tai kuvitelmaa. Pystyi uskottelemaan itselleen, että mummi on vielä elossa ja että kun menisin soittamaan hänen ovikelloaan, hän avaisi oven kuten ennenkin, tekisi lettuja ja syöttäisi minut täyteen kaikkea hyvää ja kuuntelisi kuulumisiani nauraen tai itkien oikeissa kohdissa. Halaisi minua ennen kuin lähtisin ja kertoisi, kuinka paljon minusta välittää, aivan kuin aina ennenkin oli tehnyt.

Löysin eräältä vanhalta keskustelupalstalta tämän 15-vuotiaan tytön kirjoituksen. Se liikutti - ja liikuttaa - minua kovasti, varmaan siksi kun tuo loppuosa kuulostaa niin tutulta.

Selvästi hyvillä isoäideillä on yhteisiä ominaisuuksia.

Sinä olet kuollut

2006-09-22T14:52:00.000+03:00

Valitsin tänään paperia
hautajaistesi käsiohjelmaan.
Vesileimalla tai ilman,
yhdeksänkymmentä grammaa tai sata.
Norsunluunvalkeaa, lumenvalkeaa,
luonnonvalkoista, osteria,
vaniljaa tai valkovuokkoa.

Sinä olet kuollut
ja minä istun kaupan lattialla
valitsemassa paperin väriä.

Tässä on kaikki, mitä tällä hetkellä
pystyn kirjoittamaan.

Osallistun runotorstaihin.

Rakas isoäitini kuoli 13.9.2006.

Terveisia San Franciscosta!

2006-09-13T01:07:00.000+03:00

Olen tyomatkalla taalla Amerikan Yhdysvalloissa ja paasin vihdoinkin koneelle joten piti laittaa pienet terveiset teille koti-Suomeen!

Tama on edelleenkin hieno kaupunki, kuten olen kirjoittanut. Ilma on ollut koko ajan varsin aurinkoinen. Ainoa mista en erityisemmin perusta ovat pilvenpiirtajat ja tata kirjoittaessani olen yhdessa niista, 26. kerroksessa. Taalta on kylla vallan mainiot nakoalat merelle.

Digikamera on mukana, joten ehka laitan kotiin tultuani muutaman kuvan taalta ihmemaasta.

Hiljaa

2006-09-08T12:56:00.000+03:00

Pehmeästi pehmeästi
huntu putoaa yllemme
viemme sen maailmaan
harsokangasta
valkeaa vaippaa, valkaisematonta puuvillaa

Hiljaa, hiljaa
älä sano sanaakaan
kuunnellaan
kuinka valo siivilöityy läpi.

Osallistun tälläkin viikolla Runotorstaihin.

Hääparille 9.9.2006

2006-09-02T23:46:00.001+03:00

Rakkaat ystävät V-T&V,

Muuttukoon teidän liitossanne Turun vesijohtovesikin
alati virtaavaksi rakkauden viiniksi!

Sahrami

Stupidus absolutus

2006-08-31T10:19:00.000+03:00

Katsellessani tähtiä tajuan
mikä on ihmisen absoluuttinen typeryys;
kuvitella itsensä maailman keskipisteeksi.

Miksi sitten -
Mitä enemmän tiedämme tähtitieteestä,
sitä itsekeskeisempiä olemme?
Ihminen, jonka tähtitaivas oli hänen kattonsa
toimi yhteisönä, oli osa jatkumoa.

A, B, C -tarina

2006-08-30T09:17:00.000+03:00

Apina banaania, citrusta, durraa etsii faaraolle. Gorillat hiukan ihmettelevät ja kummastelevat laiskimuksen meuhkaamista. Nuori oranki, pikkuinen Quavokin repii silmuja tai uusia versoja wokkipannuun Xerxekselle ystäviensä Zorron, Åbon äimistellessä öykkäröintiä.

Kimmolle, Ritalle ja monille muillekin kiitokset pikku inspiraatiosta.

Piipaa-autot

2006-08-24T09:57:00.000+03:00

Kaverini oli herännyt viime yönä paloauton meteliin. Hän oli käynyt katsomassa mitä tapahtuu 112info.fi:stä, johon listataan reaaliaikaisesti ensitiedotteet viimeisimmistä hälytyksistä. Tällainen palvelu olikin ihan uutta minulle.

Aamulehdelläkin on samantapainen, vähän perusteellisempi palvelu pirkanmaalaisille:

16.8. Tampere, Lähteenkatu 2-4 A kello 18.01, rakennuspalo
Ruuat kärähtivät liedellä, ei tulipaloa. Palokunta kävi varmistamassa tilanteen ja tuulettamassa asunnon.

Se vaikuttaakin jo vähän enemmän kerrostalokyttääjien jutulta.

Sahrami suoltaa s-sanoja

2006-08-18T14:33:00.000+03:00

Rita haastoi keksimään 10 s-kirjaimella alkavaa sanaa ja mitä minulle tulee niistä mieleen.

En mahda mitään, mutta ensimmäinen s-sana joka pulpahtaa mieleen on...

Seksi. Elämää ylläpitävä voima.

Sauna. Puhdistaa mielen ja ruumiin.

Sevillanas. Flamenco-tanssi, jonka olen ainakin joskus jotenkin osannut.

Siesta. Pikku päiväunet tekevät hyvää sekä pienille että isoille. Mielellään vieri vieressä, isossa sängyssä.

Sade. Tekee ilman taas niin raikkaaksi ja hyväksi hengittää.

Sateenvarjo. Kuvittelin lapsena, että sillä voi lentää. Onneksi en kokeillut pöytää korkeammalta.

Sisu. Sillä pärjää.

Suomalaisuus. Arvostan sitä. Siinä on myös jotain hellyyttävää. Yritän nykyään ostaa kotimaisia tuotteita; se on asia jonka merkityksen olen tajunnut kunnolla vasta viime vuosina. Tuen mielelläni suomalaisia pienyrittäjiä.

Sopu. Toivon aina, että ihmiset voisivat elää sovussa. Elämä on liian lyhyt katkeruuteen ja riitoihin.

Suklaa. Aah. Kohtuudella, niin kuin kaikkea.

Ai niin, ja bonus-sanana vielä sisilisko. Sisilisko näyttää s-kirjaimelta ja se on tosi sihisevä s-sana. Siitä tulee mieleeni erään vähän uudemman aapisen s-laulu: Sisilisko sihisee, sihisee ja kuiskii...

Kirjallisuuskysely

2006-08-12T20:17:00.000+03:00

Kiltti hahmo ilahdutti minua haastamalla tällaiseen kyselyyn. Eipä ole helpoimmasta päästä, mutta yritän vastata.

1. One book that changed your life - Kirja joka muutti elämäsi?

Yksi, jonka voisi nimetä silmien avaajaksi oli Jean Liedloffin The Continuum Concept.

2. One book you've read more than once – Kirja jonka olet lukenut useammin kuin kerran?

Monet tietokirjat ja jotkin runokirjat, esimerkiksi Federico García Lorcan ja Eino Leinon runot. Patrick Süskindin Parfyymi.

Lapsena tuli luettua useampaan kertaan esimerkiksi Peppi Pitkätossua. Minua kiehtoivat myös Eduard Uspenskin Alas taikavirtaa, (vieläkin muistan Vasilisa Viisaan ja sen tytön, joka itki käskystä lätäkköä sekä kävelevän mökin), Marjatta Kurenniemen Oli ennen Onnimanni (tästä nousi hieno inspiraatio perustaa leikkimökkiin eläinsairaala), Veijo Baltzarin Mustan Saaran kristallipallo ja Pirkko Kivisen Mummin kanssa seikkailuun (rakensivat sokeripaloista linnan ja lähtivät suuren saippuakuplan perään). Tästä löytyy myös arvostelu.

Pidin myös A. Philippa Pearcen kirjasta Tom ja keskiyön puutarha (jonka luin aikuisenakin ja se oli edelleen yhtä hyvä), Marja-Leena Mikkolan Jälkeen kello kymmenen ja Maria Gripen Pörriäinen lentää hämärissä, joille kaikille on yhteistä tietty mystisyys. Luin moneen kertaan myös Anni Swanin ja Louisa May Alcottin kirjoja.

3. One book you'd want on a desert island – Kirja jonka ottaisit mukaan autiolle saarelle?

Raamattu.

4. One book that made you giddy – Kirja joka teki sinut hilpeäksi, kevytmieliseksi, huikentelevaiseksi. (tai Ritan mukaan kirja, joka pistää pään pyörälle)

Hilpeäksi teki Truman Capoten Breakfast at Tiffany's. Onhan päähenkilön nimikin Miss Holiday Golightly. Sympaattinen kirja.

5. One book that wracked you with sobs - Kirja joka sai sinut sortumaan nyyhkytyksiin?

Lapsuudesta muistan sellaisen ahdistavan kirjan kuin Timanttisydän ja kuvan, jossa pienet lapset itkevät kuolevan äitinsä vuoteen äärellä. Viimeksi itkutti Vaeltajan kertomukset, kirja jonka olen maininnut aiemminkin. Olisikohan itkettäneet aikoinaan myös Leo Tolstoin Anna Karenina ja Margaret Mitchellin Tuulen viemää.

6. One book that you wish had been written - Kirja jonka toivoisit kirjoitetun?

Tämä ei ole enää mikään uniikki vastaus, mutta oma kirjani...

7. One book you wish had never been written – Kirja jota et toivoisi kirjoitetun?

Varmaan ei ole niin hyvää kirjaa, ettei sen avulla olisi joku saanut jotain pahaa aikaan, eikä niin pahaa, ettei se olisi tuonut jollekin jotain hyvää. En osaa nimetä yhtä.

8. One book you're currently reading – Kirja jota parhaillaan luet?

Erämaan hedelmälliset puutarhat: erakkoisien opetuksia.

9. One book you've been meaning to read - Kirja jonka aiot lukea?

Suositelkaa minulle jotain hyvää kirjaa!

10. Now tag five bloggers – Haasta viisi bloggaajaa

Haastan Ellinooran, Tuomon, Oliverjazzin, Tuomaksen ja Katjan.

Sinä

2006-08-12T00:48:00.000+03:00

Sinä et jaksa enää
katsoa ohi ja minä
en jaksa enää olla käymättä
ja perhoset leikkivät verhoillasi
kun juotan ruokaasi pillillä

tämä on kohtalomme
loppuun asti
juot elämän maljan
pillillä
ja minä autan
puristan pullosta
vähän kerrallaan
että et yski
että pysyn lähelläsi
pysyt lähelläni
vähän kauemmin.

Osallistun jälleen Runotorstaihin.

Vetoomus Lähi-idän rauhan puolesta

2006-08-10T10:48:00.000+03:00

Löysin tämän vetoomuksen Anita Konkalta. Anteeksi, että tämä tulee englanniksi, mutta tiedätte, mistä on kysymys. Minä kävin jo allekirjoittamassa.

Dear friends,

Right now a tragedy is unfolding in the Middle East. Thousands of innocent civilians have been killed or wounded in the bombings in Lebanon, Palestine and Israel and the death toll is rising every day. If the US, Syria or Iran get involved, there is a chance of a catastrophic larger war. UN Secretary General Kofi Annan has called for an immediate ceasefire and the deployment of international troops to the Israel-Lebanon border, and been strongly supported by almost every world leader. This is the best proposal yet to stop the violence, but the US, the UK, and Israel have refused to accept it. I have just signed a petition calling on US President Bush, UK Prime Minister Blair, and Israeli Prime Minister Olmert to support Kofi Annan's proposal. If millions of people join this call, and we advertise our views in newspapers in the US, UK, and Israel, we can help pressure these leaders to stop the fighting. Go to the link below and sign up now!
http://www.ceasefirecampaign.org/

With hope,

Sahrami

Testaa ekologinen jalanjälkesi

2006-07-30T18:55:00.000+03:00

Kävin testaamassa ekologisen jalanjälkeni. Se on hävettävät 5,1 hehtaaria. Jos kaikki eläisivät kuten minä, tarvitsisimme 2,8 maapalloa.

Käy sinäkin testaamassa omasi!

Kuvassa Sahramin jalanjälki kesämökiltä. Siellä järvivesi on niin puhdasta, että sitä voi juoda suoraan järvestä. Niinhän sen pitäisi aina olla.

Leikki

2006-07-27T22:55:00.000+03:00

Maalaamme leikkikenttää.
Miehet yhdessä, naiset yhdessä.
- Haluatko apua? Ehtisin nyt.
- En, tämä on tosi hauskaa. Yksi kesän parhaista päivistä.

Aurinko silittää selkääni. Liukumäki imee vihreää öljyä,
jota vetelen reippaasti isolla siveltimellä.

- Sinähän melkein joogaat siellä.
- Aurinkotervehdystä.

Aurinko sivelee selkääni.
- Helpottiko?
- Helpotti.

Runotorstain aiheena tällä kertaa leikki.

Käy vaikuttamassa koe-eläindirektiiviin

2006-07-25T21:51:00.000+03:00

Aamulehti kertoi tänään, että EU haluaa kansalaisten mielipiteitä eläinkokeista:

STT - Helsinki EU:n komissio haluaa kuulla kansalaistensa mielipiteen koe-eläinten käytöstä. Ehdotus uusittavasta koe-eläindirektiivistä valmistuu vuoteen 2007 mennessä. Kuulemisen tavoitteena on kartoittaa, mitä kansalaiset toivovat uusittavalta direktiiviltä.

Aikaisempi koe-eläindirektiivi on peräisin vuodelta 1986. Uuteen direktiiviin halutaan tarkemmat säädökset koskien koe-eläinten hyvinvointia ja kädellisten sekä geenimuunneltujen eläinten käyttöä.

EU:n komission laatimaan monivalintakyselyyn voi vastata 18. elokuuta mennessä suomen kielellä komission internetsivuilla.

Kävin jo kertomassa mielipiteeni. Monivalintakysely löytyy täältä.

Kuten Miss Foxykin taannoin kirjoitti, eläimet, joilla on kipureseptoreja ja aivot, kärsivät kivusta. Tästä löytyy juttua myös viimeisimmäistä Tiede-lehdestä. Siinä kerrotaan lisäksi koe-eläinten kohtelusta ja kuinka uuden koe-eläinlain odotetaan parantavan tilannetta.

Odotan jo kuikan huutoa

2006-07-16T15:25:00.000+03:00

Bloggailuni jää hetkeksi tauolle. Lähden erämökkeilemään pikkuruiseen saareen ilman nykyajan hömpötyksiä kuten sähkö ja sisälle tuleva vesi. Paitsi kannettuna.

Valoisia heinäkuun päiviä teille kaikille!

Kärpäset ja mehiläiset

2006-07-12T15:06:00.000+03:00

Tuomo kirjoitti gurukirjoitukseni kommenttilaatikossa muistavansa Paisiokselta mainion opetuksen, jossa hän jakaa ihmiset kärpäsiin ja mehiläisiin. Aioin kirjoittaa tämän lainauksen kommentteihin muillekin kiinnostuneille, mutta se oli liian pitkä, joten laitan sen tänne:

Kärpäsellä on se ominaisuus, että se menee aina istumaan likaan. Esimerkiksi kun kärpänen on puutarhassa, joka on täynnä tuoksuvia kukkia, se ei suinkaan mene mihinkään kukkaan, vaan jos jossakin on ulosteita, se laskeutuu niiden päälle ja alkaa hyöriä niiden kimpussa. Se pitää niiden lemusta eikä suostu lähtemään sieltä pois. Jos kärpänen osaisi puhua ja pyytäisit sitä näyttämään sinulle ruusun puutarhasta, se vastaisi: "En edes tiedä, mikä ruusu on. Minä tiedän vain, missä on käymälöitä, lantaa, keittiöitä ja likaa." Samalla tavoin kärpästen kaltaiset ihmiset ovat tottuneet aina ajattelemaan ja etsimään kaikesta pahaa. Hyvän he syrjäyttävät kokonaan eivätkä tahdo koskaan kiinnittää siihen mitään huomiota.

Toinen ihmisryhmä muistuttaa mehiläistä. Mehiläisellä on se ominaisuus, että se löytää aina sen, mikä on hyvää ja makeaa, ja pörrää sen ympärillä. Sanokaamme, että se on huoneessa, joka on täynnä likaa. Yhteen nurkkaan on joku kuitenkin pannut pehmeän lukumi-makeisen. Mehiläinen hyrrää huoneessa, mutta ei laskeudu mihinkään, kunnes löytää lukumin ja istuutuu sen päälle. Jos nyt kysyisimme mehiläiseltä, missä on roskia, se ei tietäisi. Se sanoisi: "Tuolla on neilikoita, tuolla ruusuja, tuolla ajuruohoa, tuolla hunajaa, sokeria ja makeisia." Yleensäkin se tuntisi kaikki hyvät asiat ja olisi täysin tietämätön kaikesta huonosta. Samalla tavoin mehiläistä muistuttavat ihmiset viljelevät hyviä ajatuksia, ja niin he näkevät kaikessa sen, mikä siinä on hyvää ja ajattelevat aina asioiden hyviä puolia. He pyrkivät peittämään lähimmäistensä hairahdukset suojellakseen heitä, kun taas ensimmäiseen ryhmään kuuluvat vetävät pahan esiin ja asettavat sen näytteille.

Kun luokseni tulee ihmisiä, jotka alkavat syyttää toisia ja saattavat minut vaikeaan tilanteeseen, kerron heille tämän esimerkin ja kehotan heitä valitsemaan, kumpaan ihmisryhmään he haluavat kuulua. Sitten kehotan heitä valikoimaan myös seuransa oman ryhmänsä ihmisistä.

Lainaus kirjasta Pappismunkki Kristodulos Angeloglu: Pyhän vuoren vanhus Paisios
Mehiläiskuva Sahramin miehen otos toissakeväältä