perjantaina, syyskuuta 08, 2006

Hiljaa


Pehmeästi pehmeästi

huntu putoaa yllemme
viemme sen maailmaan
harsokangasta
valkeaa vaippaa, valkaisematonta puuvillaa

Hiljaa, hiljaa
älä sano sanaakaan
kuunnellaan
kuinka valo siivilöityy läpi.


Osallistun tälläkin viikolla Runotorstaihin.

Tunnisteet:

6 kommenttia:

Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Ihanasti sanottu: "kuunnellaan kuinka valo siivilöityy". Puhtaan puuvillan tuoksun voi melkein aistia. Kaunista.

perjantaina, syyskuuta 08, 2006 4:01:00 ip.  
Blogger isopeikko kirjoitti...

harson maailmaan ... valon ääni ... hienoja kielikuvia :)

perjantaina, syyskuuta 08, 2006 4:23:00 ip.  
Anonymous Anonyymi kirjoitti...

"KUUNNELLAAN kuinka valo siivilöityy läpi" niin hiljaa on oltava. Ihana hiljaisuus! Kaunis runo.

perjantaina, syyskuuta 08, 2006 5:26:00 ip.  
Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Kaunis on. Jäin miettimään mihin huntu viittaa.

perjantaina, syyskuuta 08, 2006 9:04:00 ip.  
Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Kauniita lauseita :)

Ja puhtauden ja hiljaisuuden voi tosiaan aistia, ihana runo!

lauantaina, syyskuuta 09, 2006 12:43:00 ap.  
Blogger Rita A kirjoitti...

En voi vielä lukea runoasi koska en ole kirjoittanut omaani, mutta tulin vaan moikkaamaan ja kertomaan että työt ovat vieneet niin aikani että en ole ehtinyt vierailla suosikkiblogeissani. Aivan upea tuo sinun aakkopostauksesi!!!

sunnuntai, syyskuuta 10, 2006 10:49:00 ap.  

Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu