sunnuntaina, lokakuuta 28, 2007

Portaat

Ota rennosti, lehvähdä tässä,
ystävien kanssa tai yksin.
Jos et ole turhan tarkka, hieno tai kiireinen.
Jos vaatteesi eivät ole liian puhtaat, liian arvokkaat,
ole hyvä ja istahda.
Katsele puita, ohi vilistäviä ihmisiä,
kengänkärkiäsi.
Tunnetko asfaltin tuoksun?
Koska viimeksi katsoit
aikuisia vyötärönkorkeudelta?

Portaita riittää kaikille.
Isommasta määrästä saat katsomon
kuin Veronan amfiteatterissa
heinäkuisena iltana kun aurinko
on lämmittänyt kivet poskenlämpöiseksi.

Jokaiselle oma paikka. Keskeltä metropolia
tai maitolaiturilta.
Vain hiukan lapsenmieltä vaaditaan istua,
e
i tuolille, ei penkille, vaan portaille,
rappusille.
Unohda arvokkuutesi ja istahda.
Kuin pieni lapsi tavaratalossa,
kerjäläinen Kalkutassa,
oopperavieras Veronan amfiteatterissa.


Runotorstain viikon haastesanana Portaat.

Tunnisteet:

torstaina, lokakuuta 18, 2007

Mielipide, jota ei kysytty

Olisi ehkä toimittajien aika kysyä hoitajien irtisanoutumisista ja palkoista mielipidettä vaihteeksi joltain muultakin kuin letkuissa makaavalta dialyysipotilaalta. (Aamulehden kansi muutama päivä sitten.) Minkähänlaista vastausta voi tilanteessa odottaa: "Joo, ehdottomasti olen sitä mieltä, että hoitajat saavat jo nyt aivan liikaa palkkaa ja tekevät helppoa työtä," sanoo eläkeläinen Rauno Mäkeläinen omahoitajansa Tuovi Kerkkäinen vierellään.

Palkkoihin en ota sen enempää kantaa. Tässä vertailun vuoksi sairaalassa työskentelevien lääkäreiden peruspalkat Kunnallisesta lääkärisopimuksesta 2005-2007:

- Lääketieteen opiskelija lääkärin sijaisena 1925,69
- Alle 2 vuotta erikoistunut sairaalalääkäri 2608,03
- 2-4 vuotta erikoistunut sairaalalääkäri 2729,67
- Yli 4 vuotta erikoistunut sairaalalääkäri 2862,84
- Oman erikoisalansa jatkokoulutuksessa oleva erikoislääkäri 3250,81
- Loppuun asti erikoistunut erikoislääkäri 3421,91
- Ylilääkäri 4004,47


Olen työskennellyt sairaanhoitajaharjoittelijana terveyskeskuksen vuodeosastolla ja dementiakodissa. Lisäksi olen ollut yliopistollisessa sairaalassa sairaala-apulaisena. Olen myös käynyt vuosia syöttämässä vanhainkodissa makaavaa omaistani.

Sairaanhoitajan työstä sen verran, että nelikymppisen miehen ripulivaipan vaihtaminen tai tekohampaiden peseminen ei kuulunut mielihommiini. Ei myöskään sairaala-apulaiselle teho-osastolla kuuluva potilaiden keuhkoista imettyjen parin litran limapussien saksilla leikkaaminen ja valuttaminen lavuaariin.

Sairaalassa on tarkka hierarkia ja sairaala-apulaiset tekevät edelleenkin niin sanotut paskahommat, kirjaimellisesti. Eräällä osastolla sairaala-apulaiset eivät saaneet edes syödä eväitään henkilöstön kahvihuoneessa yhdessä lääkäreiden ja sairaanhoitajien kanssa. Sairaala-apulaisen ateriointi tapahtui keittiön tiskipöydän ääressä.

Sairaala-apulaisen työ on ollut ehdottomasti rankinta mitä olen koskaan tehnyt ja palkka surkea. Hatunnostoni kaikille sairaala-apulaisille!

Mielestäni sairaanhoitajien tilannetta pitäisi lähteä korjaamaan jo tulleiden 12%:n palkankorotusten päälle erityisesti työoloja parantamalla ja tarpeen tullen palkkaamalla lisää väkeä. Raha on tutkitusti huono motivointikeino, jos työ ei miellytä.

Hoitajan työ voi joskus olla todella mukavaa ja palkitsevaakin. Siitä vain harvemmin nykyään puhutaan. Eikä se aina niin raskasta ollut. Terveyskeskuksessa hoitajat istuivat Kauniiden ja rohkeiden aikaan kahvihuoneessa nenä kiinni televisiossa ja kinastelivat siitä, kenen vuoro oli mennä kun mummot painoivat hälyytysnappia.

Lähisuvussani on kirurgi, osastonhoitaja, kätilö, hammashoitaja. Lisäksi lähisuvussani on pitkälle edennyttä syöpää sairastava potilas, joka käy viikoittain saamassa luovutettua verta sairaalassa. Ja toinen, joka on menossa marraskuun lopulla synnyttämään.

Voitte kuvitella ovatko sympatiani synnytysosastoilta, lastenosastoilta, syöpäosastoilta ja veripalvelusta irtisanoutuvien hoitajien puolella. Vai esimerkiksi viimeisillään raskaana olevan siskoni, joka joutuu ehkä lähtemään tuntikausien ajomatkan päähän synnyttämään. Ja jonka edellinen synnytys kesti neljä tuntia.

Hoitajien lakon olisin hyväksynyt, mutta suojelutyön estäminen irtisanoutumisien ja hakukieltojen muodossa ja kaikkein heikoimmassa asemassa olevien potilaiden heitteillejättö ei sovi oikeustajuuni.

Tulee mieleen, että viime vuosisadan alussa syntyneiden, sodan kokeneiden sukupolvi olisi tuskin koskaan jättänyt suojelutyötä tekemättä. Tehyn uhkailut ovat kaamea esimerkki aikamme narsismista, jossa toisten henkikin laitetaan uhatuksi oman palkan nimessä. Ja osa ihmisistä vieläpä hyväksyy sen.

Kuvat: Allposters.com

keskiviikkona, lokakuuta 17, 2007

Arki

Ennen jonotin yökerhoon
nyt jonotan marttojen myyjäisissä lanttulaatikkoa.
Ennen tuli puoli neljältä baarissa valomerkki
nyt laitan yöllä valot päälle kun vauva huutaa.
Ennen pesin illalla meikkejä
nyt pesen vaippoja.
Ennen pyöritin miehiä
nyt pyöritän pesukonetta
ja arkea.


Runotorstain aiheena tällä viikolla Arki.

Tunnisteet:

torstaina, lokakuuta 04, 2007

Tulevaisuus odottaa

Tulevaisuus on
kullanhohtoinen tai
musteensininen,
räikeänpunainen tai
myrkynvihreä.

Ei koskaan harmaa kuin nykyhetki.

Tulevaisuus juoksee edelläsi,
vilahtaa karkuun
kun olet saamassa sitä
hännänpäästä kiinni.

Tulevaisuus on aina nurkan takana,
odottamassa.
Se ei tee mitään muuta kuin odottaa.

Tulevaisuus odottaa.


Runotorstain viikon haasteena Tulevaisuus.

Tunnisteet: