Miksi?
Gnothi seauton esitti blogissaan haastavan kysymyksen: miksi? Miksi sinä elät?
Elämä on lahja.
Minulle tuossa on totuus. Se totuus on olemassa riippumatta siitä, onko muuta olemassa kuin tämä meidän näkemämme ja kokemamme todellisuus. Minulle on olemassa muutakin, mutta vaikka ei olisikaan, niin elämä on lahja.
Se voi olla lahja Kaikkivaltiaalta tai se voi olla lahja omilta vanhemmilta, esi-isiltä ja edellisiltä sukupolvilta, jonka he ovat antaneet eteenpäin. Se voi olla lahja myös suurelta elämän hengeltä, joka on kaikessa elävässä.
Mikä on elämän tarkoitus? -kysymykseen voi vastata miettimällä mikä on lahjan tarkoitus.
Miksi lahja annetaan ja kenelle? Lahja annetaan jollekin, josta välittää, jotta hän tulisi siitä iloiseksi tai jotta hänellä olisi hyötyä siitä. Erilainen lahja annetaan eri ihmisille. Jokainen ihminen löytää oman tarkoituksensa lahjalleen, usein myös riippumatta antajan tarkoituksesta.
Miten lahjaa tulisi pitää? Hyvin, kunnioittavasti, kiitollisuudella antajaa kohtaan. Huolehtimalla siitä hyvin ja antamalla sitä eteenpäin, muidenkin iloksi. Miten lahjaa käytetään? Kasvuksi ja hyödyksi, sekä itsensä että muiden ja seuraavien lahjan saajien. Miten toisten saamiin lahjoihin tulee suhtautua? Hartaalla kunnioituksella, varjelemalla ja ymmärtämällä lahjan ainutlaatuisuuden kullekin saajalle.
Entä jos jonkun saama lahja tuntuu enemmänkin rangaistukselta? Silloin voi miettiä, että mitä ihmettä se lahjan antaja on oikein ajatellut. Varmaan tässä oli hyvä tarkoitus, jota me ei vain ymmärretä.
Maallisen elämän lahja on sellainen, josta kukin saa nauttia vain hetken, sitten tehdään tilaa toisille lahjansaajille. Miten lahjasta luopumiseen pitäisi suhtautua? Ajattelemalla alun alkaenkin, että se on vain hetken lainassa ja kun se on palvellut sen minkä pitikin ja täyttänyt tarkoituksensa, siitä voi kiitollisuudella luopua.
Elämä on lahja.
Minulle tuossa on totuus. Se totuus on olemassa riippumatta siitä, onko muuta olemassa kuin tämä meidän näkemämme ja kokemamme todellisuus. Minulle on olemassa muutakin, mutta vaikka ei olisikaan, niin elämä on lahja.
Se voi olla lahja Kaikkivaltiaalta tai se voi olla lahja omilta vanhemmilta, esi-isiltä ja edellisiltä sukupolvilta, jonka he ovat antaneet eteenpäin. Se voi olla lahja myös suurelta elämän hengeltä, joka on kaikessa elävässä.
Mikä on elämän tarkoitus? -kysymykseen voi vastata miettimällä mikä on lahjan tarkoitus.
Miksi lahja annetaan ja kenelle? Lahja annetaan jollekin, josta välittää, jotta hän tulisi siitä iloiseksi tai jotta hänellä olisi hyötyä siitä. Erilainen lahja annetaan eri ihmisille. Jokainen ihminen löytää oman tarkoituksensa lahjalleen, usein myös riippumatta antajan tarkoituksesta.
Miten lahjaa tulisi pitää? Hyvin, kunnioittavasti, kiitollisuudella antajaa kohtaan. Huolehtimalla siitä hyvin ja antamalla sitä eteenpäin, muidenkin iloksi. Miten lahjaa käytetään? Kasvuksi ja hyödyksi, sekä itsensä että muiden ja seuraavien lahjan saajien. Miten toisten saamiin lahjoihin tulee suhtautua? Hartaalla kunnioituksella, varjelemalla ja ymmärtämällä lahjan ainutlaatuisuuden kullekin saajalle.
Entä jos jonkun saama lahja tuntuu enemmänkin rangaistukselta? Silloin voi miettiä, että mitä ihmettä se lahjan antaja on oikein ajatellut. Varmaan tässä oli hyvä tarkoitus, jota me ei vain ymmärretä.
Maallisen elämän lahja on sellainen, josta kukin saa nauttia vain hetken, sitten tehdään tilaa toisille lahjansaajille. Miten lahjasta luopumiseen pitäisi suhtautua? Ajattelemalla alun alkaenkin, että se on vain hetken lainassa ja kun se on palvellut sen minkä pitikin ja täyttänyt tarkoituksensa, siitä voi kiitollisuudella luopua.
lähettänyt sahrami
22:27
6 kommenttia:
Usein kuulee puhuttavan elämästä lahjana, mutta harvemmin kuulee selitettävän, mitä tämä oikeastaan merkitsee. Avaat ajatuksen kauniisti, kiitos!
Hienosti kirjoitettu! Taidan linkittää sinut seuraavaan postaukseeni:)
Kylläpä sait minutkin koukkuun! Kerro lisää siitä mitä päässäsi liikkuu. :)
Oho. Tulin juuri yöelämästä kotiin ja olen ihan otettu kommenteistanne.
Hei! Linkitit tämän osoitteen blogiini.
Jäin miettimään erästä kohtaa kirjoituksessasi. Siinä tuli lukijalle käsitys, että on 'minä' jolle on annettu lahja 'elämä'.
kun ajattelen, että 'elämä on lahja' niin ajattelen samalla, että tuo lahja on 'minä'. ei siis ole minua ilman elämän lahjaa. Siksi se tarkoittaa minulle sitä, että Jumala on luonut minut. Luominen on ollut elämän anatmista.
Tuomo: Totta puhut.
Tässä kirjoituksessa on tavallaan kaksi tasoa: elämän lahjan voi biologisesti ajatella saaneensa vanhemmiltaan ja esivanhemmiltaan, sehän on tosiasia ja niin myös itsekin ajattelen.
Mutta sitten on toinen taso, johon joko uskoo tai sitten ei. Minäkin uskon, ihan niin kuin kirjoitit, että luominen on ollut elämän antamista, ja se kuultaa tästä kirjoituksestani läpi, paikoitellen aika selvästikin, vaikka tätä voi lukea myös sillä toisella tavalla. Siinä on tämän kirjoituksen syvempi merkitys, joka aukeaa jokaiselle eri tavalla.
Olen ihan todella elämän lahjasta syvästi kiitollinen.
Lähetä kommentti
Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]
<< Etusivu