Aamurunoutta
Aamulla ilmaa voi heiluttaa kädellään
ja siihen voi tarttua.
Uni kohisee korvissani kun puristan silmiä kiinni.
Aamun pehmeä vaippa on minulle armollinen.
---------------------------------------------
Aamulla olen vastasyntynyt kissanpoika
illalla tiikeri.
Kuinka paljon kehitystä mahtuu yhteen päivään!
Runotorstaissa on viikon aiheena aamu.
ja siihen voi tarttua.
Uni kohisee korvissani kun puristan silmiä kiinni.
Aamun pehmeä vaippa on minulle armollinen.
---------------------------------------------
Aamulla olen vastasyntynyt kissanpoika
illalla tiikeri.
Kuinka paljon kehitystä mahtuu yhteen päivään!
Runotorstaissa on viikon aiheena aamu.
Tunnisteet: runot
lähettänyt sahrami
10:13
8 kommenttia:
tunnistan tuon "aamulla ilmaa voi heiluttaa kädellään". monasti olen sängyssä katsellut aamuhämärää huonetta ja tuntenut hienoisia wau!- väristyksiä, kun on tuntunut siltä, että ilmamolekyylit ovat silmin nähtäviä ja käsin kosketeltavia. kuin telkkarin lumisadetta, mutta hienojakoisempaa. mukava huomio siis.
Minullekin kolme viimeistä riviä kolahtivat hyvin, sekä sisällöltään, että sanoina. Mukava runo.
Kiitos paljon kommenteistanne!
Otin tuolta ensimmäisen runon lopusta pari turhaa riviä pois.
Pidin näistä teksteistä. Varsinkin "Uni kohisee korvissani kun puristan silmiä kiinni./ Aamun pehmeä vaippa on minulle armollinen." kosketti.
Kiva runo - illan tiikeristä tulee mieleen mainion Blaken yön tiikeri;
Tyger, Tyger, burning bright
In the forests of the night,
What immortal hand or eye
Could frame thy fearful symmetry?
-gs
tui: Kiitos! Mukava kuulla.
gs: Kirjoitti hän puolen yön jälkeen. ;) Mitäs me tiikerit?!
Rrrrau! ;-)
-gs
Kiitti ope! Mukavaa, että eri ihmiset löytävät näistä eri asioita.
Lähetä kommentti
Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]
<< Etusivu