maanantaina, kesäkuuta 19, 2006

Terveisiä Helsingistä

Olin tänään työasioissa Helsingissä.

Myös isänisänisänisäni Otto oli työasioissa Helsingissä reilu sata vuotta sitten. Tämän kirjeen hän kirjoitti Siuntiosta 26-vuotiaalle pojalleen Fransille Viipuriin. Kirjeessään hän harmittelee, ettei tiedä tyttäriensä Fannyn ja Hiljan olinpaikkaa. Muuten hän on ollut raskaasta työstään huolimatta terveenä ja vaikuttaa innostuneelta varsinkin Helsingistä kertoessaan.

Siuntio Helmik. 3. p. 1901

Poikani Frans!

Kiitoksia kirjeesi edestä jonka sain Tammikuun 28. päivänä; Semenoffista ja Fannysta en tiedä mitään, mihin lieneevät muuttana Wuoksen niskan asemalta, minä kirjotin sinne ja lähetin Uuden vuoden onnen toivotus korttia, vaan kirje tuli takasin ja kirjeen päälle oli lisätty sana pois muuttaneet, eikä hee ole ilmottana, mihin hee on muuttana; Hiljasta myös en tiedä mitään tätä nykyä, minä olen kirjottana monta kirjettä vaan jokainen on tullu takasin; enkä oikeen arvaa, missä Sanomalehdessä sitä kysys hänen olo paikkaansa. Fanny myös ei tiedänä kuin haneltä kysyn.

Kirjeissäsi sanot että tulla siellä käymään, hauska se kyllä olis, vaan täälhä on niin pitkä matka, Helssinkistä on vielä 5. peninkulmaa Turkuun päin johon tehdään Rautatiedä, olen Mestari Kiemannin työ alueella, vallan Umpiruottalaisessa seurakunnassa. Talvikin tuli tänne vasta Tammikuun 28. päivänä siihen asti oli vallan sulat maat.

Minä en tiedä vielä sanoa missä kesällä tulen olemaan, minä sain viime viikolla kirjeen Jyväskylän kaupunkista ja minua kutsuttiin sinne tulemaan kuin siellä jo ennen olin, en tiedä josko sentään sinne mänen; Kyllähän täälläkin taitaa tulla pijan työn loppu. Työ voimia vähetään yhä kuin Keisari ei myönnä Suomen teille nyt rahaa ne taitaa jäätä kesken tekoseksi.

Jos olen vielä Kesällä täällä, niin tulkaa tee tänne Helssinkissä käymään. Kyllä se on hauska kaupunki minä kesällä kävin Museossa Eläin osastossa ja Akateemiassa Ihmis osastossa, siellä oli paljon ihmeellistä katsottavaa ihmis olemisesta, vaan eläin tarha jäi vielä katsomata, kuin Helssinkiin tulee, niin ei malta olla niitä katsomata, paljon muutakin merkillistä on siellä nähtävänä, siellä on nyt Sähköllä kulkevat rautatien veturit ja niitä on monta.

Minä olen käynä 3. kertaa Helssinkissä; Tällä kertaa olkoon kylliksi, minä olen ollu terveenä sekä voinu hyvin kaiken puolesta jota kallista Herran lahjaa toivotan teillekin molemmille, Jumala suokoon teille terveyttä ja rauhaa sekä hyvää sopua, eläkää Herran pelvossa se on ihmiselle hyvä etu
hyvästi ja voikaa hyvin sitä toivoo isänne

Otto Sukunimi

Kirje osoite / Siuntio
Mestar Kiemannin työ alue

3 kommenttia:

Blogger HeidiR kirjoitti...

Kiitos, että jaoit nämä kirjeet kanssamme!

Onko kukaan julkaisemassa meidän blogikirjoituksia 100 vuoden kuluttua?

Ehkä pitäisi vielä kirjoittaa kauniita kirjeitä ja säilyttää niitä?

tiistaina, kesäkuuta 20, 2006 8:21:00 ap.  
Blogger sahrami kirjoitti...

Eipä olisi Otto-isoisoisoisä arvannut, että hänen kirjeensä ovat internetissä sadan vuoden päästä. :)

Olen printannut osan jutuistani, että jää jotain paperillekin edes vähäksi aikaa. Mutta mikä häviää, se häviää...

Kyllä tuo yhteydenpito ihmisten välillä oli tuolloin paljon vaikeampaa kuin nykyisin. Kamala ajatella, että pitäisi kysellä tiellä kulkijoilta ja kirjoittaa viisi kirjettä ennen kuin saa lapsestaan edes jotain tietoja.

Nykyään ihmisiä hermostuttaa, jos joku ei heti vastaa kännykkään!

tiistaina, kesäkuuta 20, 2006 8:43:00 ap.  
Blogger Foxy kirjoitti...

mikä aarre!

keskiviikkona, kesäkuuta 28, 2006 1:26:00 ip.  

Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu