Hetkiä kukkaniityllä

Sain eilen tiedon, että isäni iäkäs kummitäti on kuollut muutama päivä sitten. Olin juuri edellisenä iltana ajatellut häntä, hänen hyvyyttään. Hän oli hiljainen, hauras ja kaunis pikkuinen täti, joka oli aina ystävällinen kaikille: lapsille, kukille, eläimille. Hänellä oli ennen ollut kukkakauppa ja hän oli itsekin kuin pieni kukka, nimeä myöten. Kaikki pitivät hänestä kovasti.

Katselin tänään pientä kirjaa, joka sain häneltä aikoinaan ylioppilaslahjaksi, Hetkiä kukkaniityllä. Siinä on kukkien kuvia ja mietelauseita. En itse ole koskaan ollut viherpeukalo, mutta pidän kirjasta, koska se kertoo minulle paitsi kukista, myös isäni kummitädistä ja hänen olemuksestaan:

Sen, joka haluaa
oppia tuntemaan
suurimman
autuuden, täytyy
tulla niin
hiljaiseksi, että
hän kuulee kukan
avautumisen.
Zenta Maurina

Kasvit näyttävät usein
merkityksettömiltä ja
vähäpätöisen pieniltä, kuitenkin
monet niistä voivat olla meille
tervehdyttäviä ja ravitsevia.
Meiji

Varo mahtailijaa! Varren
pituudesta ei voi päätellä kukan
kauneutta.
Peter Altenberg

Kädet, jotka hoitavat kukkia,
tulevat lehdiksi ja varsiksi
ihmispuuhun:
Hellyys ja nöyryys puhuu niistä.
Zenta Maurina