Terveisiä Kirkkonummelta

Tämän lämpimän kirjeen isänisänisänisäni Otto kirjoitti pojalleen, 26-vuotiaalle Fransille ja hänen vastavihitylle vaimolleen, 17-vuotiaalle Marialle viime vuosisadan alussa.

Kirjeiden perillemeno oli siihen aikaan hyvin epävarmaa. Kuitenkin ne olivat sanomalehti-ilmoituksien ja matkalaisilta kyselyn lisäksi ainoa tapa saada tietoa kaukana asuvista sukulaisista.

Otto oli oppinut kirjoittamaan ilmeisesti kiertävässä kyläkoulussa. Se olikin ainoa koulu mitä hän oli käynyt. Hänen kerrotaan kuitenkin olleen pitkälle sivistynyt, itseoppimalla. Vaikka hän tässä kirjoittaa kivuistaan ja iltapuolen olevan jo käsillä, hän eli vielä niin kauan, että 1915 syntynyt isoisänikin muistaa hänet lapsuudestaan.

Kirkkonummella Lokakuu 17. p. 1900

Rakkaat Lapset -
Frans ja nuori vaimo!

Siitä olin ilonen kun sain viime Perjantaina kirjeen Fannylta ja siinä oli sinultakin tietoja, aivan pitkän ajan perästä, sitte en ole saana sinusta mitään tietoa kuin Tainikoskelta kirjotit ja sanot että sinä joko menet Merelle taikka Wenäjälle, niin en ole osana sinulle kirjottaa; siitä kirjeestäsi kohta minä vastasin. Sanot viisi kertaa minulle kirjottaneesi, vaan en yhtään kirjettä ole saana, vaan tämän yhteisen kirjeen; minä olen kyllä ollu pahollani siitä kun luulin että et enää minulle kirjota etkä anna mitään tietoa olostasi, minä olen tietustana yhdeltä ja toiselta joka on tullu Lovisan tieltä sekä Turun tieltä, vaan sanovat että ei hee tiedä sinusta mitään, nyt olen ilonen, että sain tiedää sinun olevan vielä elossa, elkää sen tähden unhottaa minua. Siitä on minulla kova suru ja murhe kuin en saa mitenkään tiedoa Hiljan olopaikasta vieläkö han lie elossa vai ei
kirjeet on aina tullu takasin.

Minä olen tätänykyä Helsingin radalla töissä, vaan täällä on niin huonoa että tekismieleni muuttamaan vaan en tiedä mihin päin eikö siellä Wiipurissa päin kuulu työpaikkoja että tulisin sinne, huvireissu on sinne vaikia tehdä, vaan haluaisin vielä kerta nähdä sinua ja Fannya elävin silmin, sillä minulla alkaa olla iltapuoli käsissä jos sinä pääset Paanavahiksi niin sinun passaa käydä minun luonani, sillä vahti saa riipiletin pitkällekin matkalle sehän olis toivoni. Minä olen ollu terve kovista tautiloista vaan muita ruumiin kipuja on ollu toisinaan
muu toimeen tulo on ollu tähän asti hyvä. Tällä kertaa ei muuta kuin Jumala rakas isämme antakoon teille rauhansa ja rakkautensa. Terveyttä ja rauhaa se se on ihmiselle kallis lahja, vielä minä vanha muistutan teidä rakkaat Lapset Kumpanenkin elkää olla riitaset keskenänne eläkää sopusasti rauhassa ja rakkaudessa ja Jumalisuudessa elkää unhottaa pitää Luoja silmäinne edessä. Rakkahin isämme Taivaan ja maan luoja suokoon teille Onnea maallisessa ja tulevaisessa elämässä Terveyttä rauhaa ja rakkautta sitä toivoo teidän vanha isänne

Otto Sukunimi

Kirkkonummi
Mestar Höögin työalue