Että voi

Että voi tulla suureksi
on oltava hyvin pieni
Että voi olla auringonkuuma
on oltava kuunviileä
Että voi rakastaa
pitää osata vihastua
Että uskaltaa kuolla
pitää uskaltaa elää.

Vain haaleus, välinpitämättömyys, pystyynkuoleminen
on kiellettyä.


Osallistun Runotorstaihin. Viikon aihesana on vastakohdat.

Individualismista massayhteiskuntaan

Uusimmassa Kauppalehden Pressossa oli ajatuksia herättävä juttu, Avuttomien yhdyskunta (s. 10-13). Kuvittelemme elävämme individualismin aikakautta, mutta asia saattaakin olla ihan päinvastoin. Filosofian professori Timo Airaksisen mukaan kansa on infantilisoitumassa. Olemme eläneet valistuksen aikaa 1700-luvulta tähän päivään, mutta nyt se on päättymässä.

Artikkeliin ei pysty tekemään suoraa linkkiä, joten lainaan sitä tässä aika pitkästi. Suuri osa jutusta kertoi nykyajan ihmisten uusavuttomuudesta, mutta minua kiinnosti erityisesti sen käsittelemä ajatus massayhteiskunnasta:

- Kantilaiseen valistuksen aikaan on kuulunut käsitys, että ihminen elää järjen, sivistyksen, koulutuksen ja tasa-arvon aikaa. Immanuel Kant ja hänen aikalaisensa näkivät lapselliseksi käyttäytymiseksi sen, että kunnioitetaan auktoriteetteja, kuten kuningasta tai uskontoja. He opettivat, että ihmisen pitää itse funtsia, miten asiat ovat. Valistus oli siis järjen aikuisuutta.
Mutta nyt tämä järkevä, valistunut ihminen on kohdannut loppunsa. Airaksisen mielestä individualismin aika on ohi. Tilalle on tullut massayhteiskunta, jossa turvallisuuden ja tehokkuuden nimissä ihmiset puristetaan homogeeniseksi massaksi, joka syö samaa ruokaa, matkustaa samoihin lomakohteisiin ja katsoo samoja televisio-ohjelmia.
- Silloin yksilöllisyys jää sen varaan, että kaupassa on sata erilaista ketsuppia. Moderni länsimainen ihminen luulee olevansa muodikkaasti individualisti, mutta onkin vahvojen auktoriteettien kaipuussaan niin ulkona omasta elämästään, että marssii varmuuden vuoksi samaan suuntaan kuin muut, sillä se tuo turvaa.
- Ennen oli paavi ja Kekkonen. Nyt auktoriteetti on näkymätön. Kuka se on? Missä se on? Se ei ole missään ja kaikkialla. Siksi meillä on valtavat paineet yhdenmukaisuuteen, sillä meitä valvotaan koko ajan, vaikka kukaan ei tiedä kuka meitä valvoo.
Juuri tässä piilee Airaksisen mielestä infantilisoitumisen ydin: auktoriteetin näkymättömydessä. Rakkaus- ja terveysvalmentajat ovat aikamme paaveja, ihmisen käyttöoppaat aikamme raamattuja.

Luovien ja erilaisten ihmisten olemassaolo on yhteiskunnan elinehto. Airaksisen mukaan kiristyneet turvallisuus- ja tehokkuusvaatimukset tekevät länsimaisista yhteiskunnista valvontakoneistoja, jotka pakottavat ihmiset samaan muottiin. Ihmisiä lokeroidaan ja luokitellaan. Heitä pidetään ruodussa ja lauhkeina viihdekulttuurin avulla.

Airaksinen puhuu jutussa osittain samasta asiasta kuin mistä keskusteltiin Voimalassa kaksi viikkoa sitten Elämmekö ylipsykologisoinnin aikaa ja A-talkissa neljä viikoa sitten Pelotellaanko kolesterolilla. Myös mainio kirja Miten meistä tuli potilaita osuu samaan aihepiiriin.

Naistenlehdet ovat täynnä juttuja, jotka opastavat naisia meikkaamisessa, ihmissuhteissa, seksielämässä, kodin hankinnoissa, pukeutumisessa. Usein teemana on se, että nainen ei osaa jotakin asiaa ja lehden pitää kertoa se hänelle, mielellään puolen vuoden välein, jos on päässyt unohtumaan. Vauva-lehdet ovat vielä pahempia. Televisio tulvii erilaisia elämäntapaohjelmia. Niitä ei vielä kymmenisen vuotta sitten ollut ollenkaan.

Miten pärjättiin ennen kuin löytyi näitä asiantuntijoita, jotka neuvovat ja varottavat meitä ja kertovat miten meidän pitäisi elää, ohjaavat meitä muka johonkin määrittelemäänsä ihanteelliseen elämään? Jos ongelmia ei ole, niitä tehdään, kuten psykologian alalla.

Tavoitteena on mahdollisimman hajuton ja mauton, normaalin muottiin helposti solahtava ihminen. Helposti ohjailtava, harmiton, siisti. Kolesteroliton, vähäkalorinen. Riittävästi kuluttava, mutta oikeita tuotteita. Sellainen, joka oikeasti kuvittelee elämänsä muuttuvan paremmaksi kun hän saa uuden sisustuksen. Ihminen, jolle yksilöllisyyttä edustaa erilainen kännykän soittoääni ja persoonalliset kuoret. Ihminen, jolla ei ole omia haluja ja ajatuksia tai jos on, ainakin sellaisia, jotka eivät poikkea massasta.

Laulu kuolevan sängyn vieressä

Hiljainen vieras.
Odotamme sinua,
rauhallisina, vastahakoisesti.
Kuinka voi odottaa ja pelätä yhtä aikaa?

Hiljainen vieras,
se kaikkein hiljaisin.
Tuletko luoksensa yöllä?
Sinä hiljennät meidätkin.

Hiljainen vieras,
käymme vuorollamme itkemässä
kun huomaamme,
olet osaksi jo täällä.

Hiljainen vieras,
vai lienetkö ystävä?
Vielä syksyllä huusin päin kasvojasi,
nyt jo odotan sinua.

Ystävyys

Ystävyys on elämän tärkeimpiä asioita.
Kukapa tahtoisi elää ilman ystäviä,
olkoonkin että hänellä olisi kaikki muu hyvä.

Aristoteles

Hyvä Ilta-Sanomat

Kerrankin iltapäivälehdissä on jotain hyvääkin. En ole enää lukenut niitä, koska en halua kuulla yksityiskohtaisia juttuja onnettomuuksista. Minulle jäävät sellaiset mieleen joskus vuosikausiksi. En myöskään pidä ihmisten pilkkaamisesta ja ilkeilystä ja tunnen myötähäpeää ja -tuntoa useita säännöllisesti iltapäivälehdissä esiintyviä ihmisiä kohtaan.

Lisäksi kärsin jo muutenkin infoähkystä enkä halua rasittaa pientä päätäni julkkisjuoruilla ja muilla hirvittävän tärkeillä asioilla.

Mutta tämä oli hyvä juttu:

Oletko eko vai öky?13.2.2007 07:01

Elätkö ökyelämää vai ekoarkea?

Elämäntapasi vaikuttaa osaltaan siihen, pelastuuko maapallo vai tukehtuuko se sinun ja muiden kanssaihmisten aiheuttamiin päästöihin.

Mutta mikä elämäntapa Suomessa tuhoaa eniten maapalloa, mikä puolestaan vähiten?

- Kuluttaminen on se pahin. Mitä enemmän kuluttaa, sitä enemmän tarvitaan tuottavaa maapallon pinta-alaa sen tuottamiseen, tiivistää suojelujohtaja Jari Luukkonen Maailman luonnonsäätiö WWF:stä.

Luukkosen mukaan suurimman uhan suomalaisittain ajateltuna muodostaa bensasyöpön citymaasturin omistaja, jolla on ison asunnon lisäksi hiihtomökki Lapissa, piilopirtti Saimaalla tai saaristossa sekä kruununa tukikohta etelän auringossa. Suhaaminen niihin ja takaisin sekä huviloiden pitäminen peruslämmöillä tyhjilläänkin ei ole ekologisesti järkevää. Jokainen puoliksi käytetty rakennus pienentää omalta osaltaan maapallon keuhkoja.

Vähäisemmän uhan maapallolle muodostaa kerrostaloasuja, jonka koti lämpiää kaukolämmöllä ja jossa elektroniikka pörisee tuulisähköllä.

- Jos matkailee, niin mieluummin esimerkiksi vuokramökissä, joka ei loju tyhjillään pitkiä aikoja, vaan jota muutkin hyödyntävät.

Hyvä pointti tuo turhan matkustelun välttäminen ja se, että kerrostaloasuja itse asiassa elää usein jopa ekologisemmin kuin haja-asutusseudulla asuja, monestakin syystä (joita ei tässä kaikkia mainita). Sitä ei aina tule ajatelleeksi.

Ilta-Sanomilla näyttää olevan oikein ilmasto-osio, Pelasta pallosi, ilmastotesteineen. Itse vaikutan testin mukaan olevani ilmastotavis kymmenellä pisteellä. En lajittele kuin paperit ja biojätteet ja käytän tiskikonetta, eli suomeksi olen laiska ja mukavuudenhaluinen. (Piiskaa vähän itseään.)

Kesälomalla aion sentään vuokrata lähistöltä mökin sen sijaan, että matkustelisin ympäriinsä. Suosin muutenkin junaa autoilun sijaan (vaikka sitäkin harrastan melkein päivittäin, hyi minua) ja vältän erityisesti lentomatkustelua. Työn puolesta olen kyllä joutunut kasvattamaan ekologista jalanjälkeäni siinäkin suhteessa. Muutama viikko sitten tosin kieltäydyin palaverista Kööpenhaminassa ja sain järjestettyä sen junamatkan päähän Helsinkiin. Siinä säästyi monta gallonaa öljyä ja hiilidioksidiakin tuprusi vähemmän taivaalle.

Lisää aiheesta, mm. keskustelua ja ekolupauksia.

Chinese Mary Jane

Letit, polvisukat, hame
ja kiinantossut.
Kevätaurinko paistaa.
Kutsu kesälomalle.

Kiinantossut löysin lähikaupasta,
pikkutyttöjen aarreaitasta,
neljätoista markkaa yhdeksänkymmentä penniä.
Kuukauden viikkorahat vai maksoikohan ne äiti.

Tossujen päällinen on vaaleansinistä samettia,
pohja mustaa kumia. Haluan ensi kesänä
samanlaiset, kun jalka on kasvanut.
Ja sitä seuraavana.
Ja sitä seuraavana.

Chinese Mary Jane Shoes.

Etsin netistä, intianbasaarista,
Friscon Chinatownin kymmenistä kojuista.
Siellä ei ole oikeanlaisia,
samettipintaisia.
Ja tuoksukin puuttuu.

Onneksi matkakumppanini on nainen.

Vihdoin tärppää, kuukausien päästä, Pasilan asemalla.
Keskellä talvea.
Juuri oikea tuoksu,
(jota ymmärtämättömät sanovat hajuksi),
musta pehmeä samettipinta.

Tossut odottavat minua vaatehuoneessa.
Niiden tuoksu tavoittaa minut huoneen perältä
kun avaan oven.

(Hullu imppaa kiinantossuja.)

Odotamme kevätaurinkoa,
kutsua kesälomalle.
Letit, polvisukat, hame
ja kiinantossut.
Tai ainakin ne tossut.


Osallistun Runotorstaihin, inspiraationa tekstilainaus kengistä.

Herkkähipiäisen pesuainelöytö

Ostin reilu viikko sitten sukulaiseni suosituksesta kokeiltavaksi paketin intialaisia pesupähkinöitä.

Olin aiemminkin kuullut aika uskomattoman oloisista kuorista, joita laitetaan pyykin sekaan ja joilla pyykki kuulemma peseytyy yhtä puhtaaksi kuin synteettisillä pesuaineilla. Kun sukulaiseni väitti niiden toimivan, uskalsin ostaa paketin, joka maksoi 7,90 €, ja jolla pesee 80 koneellista pyykkiä.

Olen kokeillut pesupähkinöitä nyt noin viiden koneellisen verran ja pyykistä on tullut jopa parempaa kuin vanhoilla pesuaineilla. (Anteeksi, jos tämä kuulostaa mainokselta, mutta olen aika innoissani.) Pyykki on putipuhdasta, ei haise/tuoksu millekään ja on huomattavasti pehmeämpää kuin ennen. Lisäksi se tuntuu sopivan mainiosti atooppiselle iholleni.

Kaupassa oli myös jaossa kopioita Keskisuomalaisessa syksyllä olleesta jutusta, jossa joku pesutekniikan professori testasi pesupähkinöitä. Hän oli pessyt niillä hikisiä ja likaisia marjastusvaatteita ja ihmeekseen kaikki lika ja mustikkatahrat olivat lähteneet. Hän tuntui pitävän pesupähkinöitä kelpo vaihtoehtona, mutta muistutti, että välttämättä ihan kaikenlainen lika ei niillä lähde, joten rinnalla voi käyttää jotain toistakin pesuainetta, jolla pesee välillä.

Sukulaiseni kyllä väittää, että kaikki vaatteet ovat tulleet putipuhtaiksi ja niin moni muukin, mitä olen netistä katsonut. Lisäksi pesupähkinät tulevat tosi halvaksi, alle 10 senttiä koneellinen. Ne sopivat allergikoille muita allergiapesuaineita paremmin. Ne ovat myös täysin ekologisia ja kompostoitavia.

Olen ihan aivopesty pesupähkinöille.

Pesupähkinöitä myyvät ainakin:

Punnitse ja Säästä
Ruohonjuuri
Ekolo
Maailmankaupat mm. Uusivaihde
Maaemo ja jälleenmyyjät


Kuvat: Uusivaihde
Tunttarulla

Keitä me olemme

voiko lehti kapinoida puuta vastaan
voiko lumihiutale pakkasta
tai laulu laulajaa

Sattuma

Hei
Hauska yhteensattuma

Viidestä miljoonasta vuodesta
satumme olemaan tällä pallolla
samaan aikaan
juuri tällä sekunnilla

Asumme samassa maassa
samassa kaupungissa
samaa katua tallaamme

Hauska tavata

Mikä yhteensattuma


Osallistun Runotorstaihin, viikon aihe Sattuma.

Torstaina 5 minuuttia kynttilänvalossa

Maailmanlaajuisesti suurin mielenosoitus ilmastonmuutosta vastaan

• Sammuta sähkölaitteet torstaina helmikuun 1. päivä klo 19.55-20.00.
• Viisi minuuttua, ei energian säästämiseksi vaan herättääksesi maailmanlaajuista huomiota.

Helmikuun ensimmäisenä voit osallistua maailmanlaajuisesti suurimpaan mielenilmaukseen ilmastonmuutosta vastaan!

Lukuisat ympäristöjärjestöt pyytävät planeettamme ihmisiä pitämään viiden minuutin hiljaisen hetken.

Jokainen sammuttakoon kaikki valot ja sähkölaitteet 19.55 ja 20.00 välillä kiinnittääkseen toisten asukkaiden, tiedotusvälineiden ja poliitikkojen huomion päivittäiseen energian tuhlaukseen.

Mielenilmaus kestää vain 5 minuuttia, ei maksa mitään, mutta osoittaa hallituksille, että ilmastonmuutoksen tulee olla maailman poliitikkojen asialistan kärjessä.

Miksi juuri tämä päivä?

Helmikuun ensimmäisenä YK julkaisee uusimmat tutkimustulokset ja tosiasiat ilmastonmuutoksesta.

JOTEN... SAMMUTA!

Oekonews - kutsuteksti saksaksi ja englanniksi
He tekivät aloitteen - sivut ranskaksi
Käytännön toteutuksesta - mm. Eiffel-tornin valot sammutetaan

Levitä sanaa!